Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Satakunta houkuttelee vain vähän ulkomaalaistaustaisia

Ulkomaalaistaustaisten osuus asukkaista on Satakunnassa edelleen vähäinen eli alle neljä prosenttia väestöstä. Maakunnassa on puolet vähemmän ulkomaalaistaustaisia asukkaita kuin koko maassa keskimäärin. Samaan alle neljän prosentin sarjaan kuuluvat Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Etelä-Pohjanmaa. Tieto käy ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta vuoden 2019 tilanteesta kertovasta tilastosta. Siihen, että Satakunta ei ole ulkomaalaistaustaisille kovin houkutteleva maakunta on monta syytä. Maakunta on hiipuvaa väestökatoaluetta, ja alueen dynamiikka ei ole omiaan houkuttelemaan uutta työvoimaa ulkomaalaistaustaisista. Ulkomaalaistaustaiset sijoittuvat mielellään alueille, joissa on entuudestaan vahva vastaava väestönosa. Se merkitsee palveluiden parempaa kattavuutta esimerkiksi kieli- ja työvoimakoulutuksessa. Erittäin mielenkiintoista tietoa tarjoaa Taloustutkimuksen äskettäin julkaisema Kotona Suomessa -tutkimusraportti, johon haastateltiin yli tuhat yrityksen rekrytoinnista vastaavaa henkilöä helmi–maaliskuussa 2020. Saatujen tulosten mukaan suurin tulppa ulkomaalaistaustaisen työntekijän rekrytointiin oli kielitaito. Erittäin hyvä suomen kielen taito on ehdoton vaatimus lähes puolelle rekrytoijista. Yritykseen palkattu ulkomaalaistaustainen työntekijä on ollut usein päänavaaja uusille vastaaville rekrytoinneille. Kolmessa viidestä maahanmuuttajia työllistäneestä yrityksestä ollaan sitä mieltä, että maahanmuuttajat ovat työtaidoiltaan samantasoisia työntekijöitä kuin suomalaisetkin. Vastaavasti tätä mieltä ollaan harvemmin yrityksissä, joissa ei ole kokemusta maahanmuuttajista työntekijöinä. Kielikysymykseen suhtauduttiin sallivammin yrityksissä, joissa on jo kokemusta maahanmuuttajista työntekijöinä. Ulkomaalaistaustaiset ovat erittäin potentiaalia työvoimaa. Heidän keski-ikänsä oli vuoden 2019 lopussa 33,8 vuotta. Suomalaistaustaisen väestön keski-ikä oli vuoden lopussa puolestaan 43,9 vuotta. Se, että Satakunta saisi ulkomaalaistaustaisista nuorista ihmisistä osaavaa työvoimaa, on hyvin pitkälti kiinni panostuksista kielikoulutukseen. Kotona Suomessa -raportti paljastaa myös, että kyse on myös yritysten ennakkoluulojen murtamisesta. Maakunnassa pitäisi siis tosissaan paneutua kielikoulutuksen lisäksi myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden ensirekrytointien rohkaisuun yritysten keskuudessa.