Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Ministeri Kiuru: ­maskisuositus tulee, karanteeni­suositusta tiukennetaan – riskimaissa vierailleet eivät voi palata ensi viikolla kouluun

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoo Suomen olevan edelleen koronavirusepidemian suvantovaiheessa, mutta hallitus valmistautuu tilanteen mahdollisesti nopeaankin heikkenemiseen. ”Me pelkäämme tilannetta, jossa virus alkaa jälleen levitä tasaisena aaltona väestössä. Tällainen tilanne voi joillakin alueilla olla jo lähellä, mutta uhka ei ole vielä realisoitunut. Vielä ei voi sanoa, että epidemia olisi varmuudella kiihtynyt.” Tulossa on useita toimia toisen aallon varalle, Kiuru kertoi HS:n haastattelussa. THL valmistelee uutta kasvomaskisuositusta, testausta lisätään Ministeri Kiuru on määrännyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valmistelemaan uuden kasvomaskisuosituksen. Lisäksi hän haluaa nostaa Suomen testauskapasiteetin nykyisestä noin 13 000 testistä 20 000 testiin päivässä. ”Suhtaudun maskeihin käytännönläheisesti. Maskin käyttö on otettava keinovalikoimaan, ja suosituksen pitää elää ajassa. Lähdemme liikkeelle suosituksesta, joka sopii kulloiseenkin tautitilanteeseen, ja meillä täytyy olla valmius tiukentaa sitä tilanteen muuttuessa.” Kiuru pitää ”tärkeänä kysymyksenä” sitä, miten maskit saadaan käyttöön kaikille, myös niille, joilla rahat ovat muutenkin tiukoilla. Hallituksella ei vielä ole valmista vastausta. Kiurun mukaan kunnissa ei pidä nyt tinkiä koronavirustestien tekemisestä. ”Oireiset on testattava erityisen matalalla kynnyksellä. Nyt ei ole säästämisen aika. Me kyllä budjettiriihessä ja lisätalousarvioissa esitämme, että kustannukset kunnissa katetaan. Kehotan ihmisiä hakeutumaan pienimmästäkin oireesta testiin.” Koronan torjuntatoimiin paikallista ja alueellista vaihtelua Hallitus tarkkailee nyt sitä, onnistuuko etätöistä työpaikoille siirtyminen niin, että tartuntatilanne ei pahene. Myös isot yli 500 hengen yleisötilaisuudet ovat tarkkailussa. Kiurun mukaan vastaisuudessa koronavirustilannetta tarkastellaan ja toimia tehdään entistä enemmän paikallisesti ja alueellisesti. Keväällä valmiuslailla asetetut rajoitukset olivat valtakunnallisia, vaikka esimerkiksi Itä-Suomessa tilanne oli täysin toinen kuin Uudellamaalla. ”Näyttää vahvasti siltä, että eri puolilla Suomea saattaa olla jatkossa erilaisia viranomaisohjeita käytössä. Voi olla esimerkiksi niin, että vain jossakin päin Suomea suositellaan etätöitä ja muualla ei. Sama voi koskea myös kouluja.” Myös isojen tapahtumien järjestämistä voisi rajoittaa alueellisesti, Kiuru sanoo. ”Tämä olisi kansallisen keskustelun ja hyväksymisen paikka. Meidän pitäisi myöntää, että koronavirus elää ryvästymissä, ja toisten alueiden tilanne voi olla pahempi kuin toisten.” Karanteenisuositusta tiukennetaan Kesäaika ja koronarajoitusten purkaminen on tuonut ministerille lukuisia uusia huolia. Hän on erityisen huolissaan siitä, että kaikki riskimaista tulleet matkustajat eivät ole noudattaneet omaehtoista karanteenia, vaan ”liepustavat” ihmisten ilmoilla. ”Olen seurannut surullisena, että kanssaihmisiä ei oteta huomioon. Minusta se, mitä matkustajilta on pyydetty, ei ole ollut kohtuutonta.” Nykyisen omaehtoisen karanteenisuosituksen mukaan karanteenin aikana saa esimerkiksi käydä töissä, mikä saattaa johdattaa ajattelemaan, ettei eristystä tarvitse ottaa tosissaan. Kiuru sanoo vaatineensa THL:ää muuttamaan nykyistä karanteenisuositusta tiukemmaksi ja odottavansa ohjeistusta tällä viikolla. ”Näen mahdottomaksi, että ensi viikolla kouluun palaisivat myös ne oppilaat, jotka ovat juuri vierailleet riskimaissa”, Kiuru sanoo. Kiurun mukaan myös tartuntatautilakia aiotaan muuttaa tiukemmaksi sen osalta, miten lääkäri voi määrätä karanteeniin. Valmistelu on ollut käynnissä koko kesän, ja lakiesitys annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian istuntotauon jälkeen. ”Toinen kysymys on se, pitäisikö tätä 14 päivän karanteenia valvoa esimerkiksi puhelimitse. Yksi mahdollisuus olisi yhdistää karanteeniin koronaviruksen pikatestausta, ja ihmiset voisi vapauttaa karanteenista nopeammin, jos tartuntaa ei ole.” Toinen ministerin suuri huoli koskee nuoria. Kiurun mukaan tilastoista näkee nyt sen, että 50–60 prosenttia uusista tartunnoista on tullut viime viikkoina alle 30-vuotiaille. Keväällä heidän osuutensa tartunnoista oli noin 20 prosenttia. Tämä kertoo selkeästi sen, että monet nuoret saattavat pitää koronaviruksen riskiä pienenä, ja osa käyttäytyy huolettomammin kuin muu väestö – ja samalla levittää tartuntoja. ”Iäkkäämmät sitoutuvat hyvin yhdessä sovittuihin toimiin, ja olen siitä iloinen. Myös riskiryhmien suojeleminen on kesän aikana onnistunut. Nuorten puolella on nyt repsahdusta.” Kesäaikana tautitilanteen suvantovaihe on jatkunut. Ihmisten kontaktien lukumäärä on Kiurun mukaan edelleenkin puolet normaalista. ”Vielä ei ole sokka niin sanotusti irti, mutta haluan varoittaa ihmisiä: se, milloin suvantovaihe taittuu, on meidän jokaisen vastuulla”, Kiuru sanoo. Kiuru sanoo itse arvioivansa tilannetta sekä määrällisin että laadullisin kriteerein. Nyt esimerkiksi tartuntojen nousunopeus on Kiurun mukaan yhä maltillinen. Ennen kevään rajoitustoimia epidemia kasvoi Uudellamaalla yli 15 prosenttia päivässä, nyt ei olla vielä tässä vauhdissa. Kiurun mukaan kiihdyttämisvaiheesta ja lähestyvästä toisesta aallosta voi puhua silloin, kun yli puolta tartuntaketjuista ei enää pystytä liittämään aikaisempaan tartuntaan tai tartuntaketjuun. Yksi tunnusmerkki toisen aallon kohinasta ovat myös poikkeukselliset tartuntaketjut, jotka syntyvät esimerkiksi yhdestä isosta yleisötilaisuudesta. Sairaala- ja tehohoidossa olevien määrä ei Kiurun mukaan kerro tällä hetkellä koko totuutta tilanteesta, koska nuorten osuus tartunnoista on suuri. Todennäköisesti he eivät joudu niin usein sairaalahoitoon kuin vanhemmat. Hallitus valmistelee kolmea mahdollista skenaariota tilanteen varalle Kiuru kertoo, että hallitus on valmistelemassa kolmea mahdollista skenaariota siitä, miltä koronavirustilanne voi Suomessa lähikuukausina näyttää. Ensimmäisen skenaarion mukaan nykyinen rauhallinen vaihe jatkuu ja tautitilanne kiihtyy vain vähän. Kiuru ei ole tämän skenaarion suhteen kovin optimistinen etenkään siksi, että suomalaiset matkustelevat nyt enemmän. Toisen skenaarion lähtökohtana on se, että ihmisten arki alkaa vähitellen häiriintyä. Rajoittavia toimia tarvitaan, mutta hallitus pyrkii toimiin, jotka eivät vaatisi valmiuslakia ja poikkeusoloja. Kolmannessa skenaariossa tilanne äityy pahaksi, ja Suomi menee samaa tietä kuin monet muutkin maat. Yhteiskunnan toiminta on merkittävästi häiriintynyt, ja koronaepidemia vaikuttaa laajasti ihmisten arkeen. Etäopetus ja etätyöt palaavat normiksi. ”Silloin joudutaan pohtimaan myös kaikkein vaikeimpia toimia, jotka haluaisimme pitää pannassa”, Kiuru sanoo valmiuslakiin viitaten. Matkustusrajoituksia käsitellään myöhemmin tällä viikolla Hallitus käsittelee tämän viikon loppupuolella matkustusrajoituksia. Tällainen tarkastelu tehdään aina kahden viikon välein, ja viimeksi 23. heinäkuuta hallitus teki maakohtaisia muutoksia. Tuolloin rajavalvonta palautettiin Suomen sekä Itävallan, Slovenian ja Sveitsin välille, koska kyseisissä maissa koronavirustapausten ilmaantuvuus oli noussut Suomen asettaman raja-arvon yli. Kiurun mukaan jatkossakin tarvitaan tiukkaa rajapolitiikkaa, eikä nykyisiä määräyksiä tule nyt ainakaan keventää.