Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kaupassa kaurajuoma kiinnostaa, mutta ravintolassa ekologinen ruoka ei pure asiakkaisiin – Syötkö lihaa 81 kiloa vuodessa vai maistuvatko pavut?

Muutos on hidasta, mutta sitä tapahtuu. Suomalaisten ruokavaliossa kasvipohjaiset tuotteet korvaavat entistä enemmän liha- ja maitotuotteita. Osuudet ovat toistaiseksi vielä melko pieniä, mutta kaupan alalla ennustetaan kasvistuotteille kasvua. S-ryhmän ryhmäpäällikkö Heidi Salmi korostaa, että erityisesti kaurapohjaisuus puskee läpi. – Myyntiluvut ovat kasvaneet räjähdysmäisesti esimerkiksi kasvipohjaisissa välipaloissa, kuten jogurttien ja rahkojen kaltaisissa valmisteissa. Kaurapohjaisten jogurttituotteiden kasvu oli viime vuonna jopa 70 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Jogurttien, viilien ja vanukkaiden tuoteryhmän kokonaismyynnistä kasvipohjaisten osuus on tällä hetkellä runsaat viisi prosenttia. – Maidon kulutus on laskussa, mutta vastaavasti kasvipohjaiset juomat kasvoivat viime vuonna yli 30 prosenttia, Salmi kertoo. Myös Keskolla kehitys on ollut samanlaista. – Kasvisruokajuomien osuus on jo noin 10 prosenttia maitotuotteiden myynnistä. Kasvisjuomia auttaa esimerkiksi se, että monet niistä ovat hyvän makuisia. Erityisesti kaurapohjaiset tuotteet menestyvät, Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen kertoo. Maidonkaltaisia kasvisjuomia tehdään myös soijasta, riisistä ja manteleista. Menekkiä on edistänyt ympäristöystävällisen ja terveellisen ruuan trendi sekä se, että tarjontaa on tullut lisää. Kotimaisia vaihtoehtoja on runsaasti. Kasvisproteiinit yleistyvät hitaammin Lihaa korvaavat kasvistuotteet eivät ole menestyneet ihan yhtä hyvin, mutta nekin ovat lisänneet suosiotaan. – Lihaa korvaavien kasvistuotteiden myynti kääntyi viime vuonna jopa hieman miinukselle, mutta tänä vuonna kasvu on ollut tammi–maaliskuun aikana vahvaa. Lihatuotteisiin verrattuna kasvistuotteiden myynti on meillä vain muutamia prosentteja, Keskon Vuorinen sanoo. Kasvisruoka valtaa asemia myös valmisruokahyllyissä. – Esimerkiksi kasvispohjaiset ”mikroateriat” kasvoivat 50 prosenttia ja kasvispyörykät yli 60 prosenttia viime vuonna vuoteen 2017 verrattuna. ”Nyhtökaurabuumi” oli kuumimmillaan joitakin vuosia sitten, ja sen jälkeen kasvipohjaisten tuotteiden tarjonta on moninkertaistunut, Salmi kertoo S-ryhmän kaupoissa kasviproteiinituotteissa kasvua oli viime vuonna noin 5 prosenttia. – Kasvissyönti ”arkipäiväistyy” ja siitä tulee enemmän ”uusi normaali” kuin vain muotijuttu, Salmi toteaa. Kotimaisuusaste on kasvistuotteissa vahvaa. Nyhtökaura, härkis ja kauramuru ovat johtavia tuotteita. – Odotamme, että kasvu jatkuu näiden tuotteiden osalta vahvana, Vuorinen toteaa. Ravintolaruoka lisää suosiotaan Ravintolat ruokkivat entistä useammin suomalaisia, sillä ravintolaruokailun suosio on ollut viime vuosina kasvussa. Ravintolaruoissa eivät kuitenkaan aina näy terveellisyys ja ekologisuus. – Kaikkein nopeinta kasvua on ollut pikaruokaketjuissa, viime vuonna 8,5 prosenttia. Suuressa määrin eettiset ja ekologiset asiat eivät näy ravintola-asiakkaiden valinnoissa. Hinnan merkitys on yhä todella suuri. Buffet-ruokailuihin on tosin tullut enemmän salaattivaihtoehtoja, kertoo Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi . – Aika moni sanoo arvostavansa kotimaisuutta, mutta usein kotimaiset raaka-aineet ovat kalliimpia eivätkä asiakkaat ole valmiita maksamaan niistä. Ravintola-alan menestys on tiukasti kiinni yleisessä talouskehityksessä. – Erityisesti nuoret aikuiset käyvät kaupungeissa ravintoloissa. Ravintolaruokaa haetaan myös enemmän kotiin joko itse tai eri kuljetuspalveluiden kautta. Suosion kasvu riippuu ostovoiman kehityksestä sekä siitä, että talous kasvaa, Lappi toteaa. Muutos on jatkuvaa Johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitto ry:stä korostaa, että muutos ruoka-alalla on jatkuvaa. – Valtaosa kuluttajista sanoo, että he kulkevat kohti ekologisesti kestävämpää ja terveellisempää ruokavaliota. Myös kotimaisuutta arvostetaan entistä enemmän. Jopa neljä viidestä sanoo arvostavansa kotimaisuutta. Se on kuitenkin eri asia, näkyykö arvostus lopulta ruokakorissa. Tuontituotteiden tarjonta on valtavaa, Tammivuori sanoo. Elintarviketeollisuus on Tammivuoren mukaan muutoksessa kohti ympäristöystävällisempää ruokaa. – Esimerkiksi perinteiset lihayhtiöt ja meijerit tekevät nykyisin kasvisvaihtoehtoja. Se kertoo siitä, että yritykset tuntevat kuluttajan ja haluavat tarjota hänen arvomaailmaansa sopivia tuotteita, hän toteaa. Suomalaisten ruokailutottumukset eivät suuressa mittakaavassa vaikuta muuttuvan nopeasti. Luonnonvarakeskus tilastoi vuosittain, kuinka monta kiloa suomalaiset syövät eri ruoka-aineita. Vuositasolla suuria vaihteluita ei ole. Siipikarjan lihan suosio on ollut nousussa pitkän aikaa. Suomalainen kulutti vuonna 2017 keskimäärin 160 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Naudan ja sian lihan kulutus on pysynyt ennallaan 2000-luvulla. Vuonna 2000 lihaa kului keskimäärin 69,5 kiloa suomalaista kohti eli yli 10 kiloa vähemmän kuin 2017. Juustojen, jogurtin ja kerman käyttö on kasvanut, mutta muiden maitotuotteiden kulutus on ollut 2000-luvulla laskussa. Tuoreiden vihannesten käyttö on ollut kasvussa. Vuonna 2017 suomalainen söi tuoreita vihanneksia noin 52 kiloa, mikä oli noin 10 kiloa enemmän kuin vuonna 2000. Lähde: Luonnonvarakeskus