Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Koronan aiheuttama avuntarpeen aikapommi tikittää

Suomalaiset ovat hellejakson aikana päässeet jo vapauden makuun, kun koronarajoituksia on purettu ja asenneilmapiiri on selvästi muuttunut kohti normaalia tartuntojen vähentyessä. Kaikille kesä ei kuitenkaan tarkoita rentoja iltoja terassilla tai mökkilomaa veden äärellä. Se ei olisi ollut sitä ennen koronaa, eikä se taatusti ole sitä sen jälkeen. Monelta terassi- ja lomareissut jäävät väliin, koska rahaa ei ole. Toiselle esteeksi voi muodostua sosiaalisten tilanteiden pelko, mustasukkainen puoliso tai se, ettei ole yhtään ystävää, jonka kanssa kokemuksen jakaisi – yksinäisyyttä on ehkä helpompi sietää kotioloissa kuin väkijoukossa. Korona on lisännyt toimeentulon ongelmia muun muassa lomautusten myötä, mutta monella jo valmiiksi heikko taloudellinen tilanne on kärjistynyt koronan aikana. Tulevana perjantaina julkaistavan Sosiaalibarometri 2020:n mukaan 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen ja reilu 40 prosenttia sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana. Erityisen kovaa tilanne on iskenyt lapsiperheisiin. Poikkeusolot sulkivat monet matalan kynnyksen palvelut esimerkiksi mielenterveyskuntoutujilta. Nyt mielenterveysjärjestöt ovatkin raportoineet ennätysmääristä yhteydenottoja kriisipuhelimiin. Avuntarvitsijoiden tilanteet ovat myös vakavoituneet ja esimerkiksi itsetuhoiset ajatukset vaivaavat entistä useampia. Palvelutarve on ollut nousussa jo ennen koronaa, mutta nyt tilanne on entistä synkempi. Perheväkivalta ja sen uhka lisääntyivät ihmisten viettäessä enemmän aikaa kodeissaan. Poliisin kotihälytystehtävät lisääntyivät ja ensi- ja turvakotien asiakasmäärät kasvoivat. Lisäys näkyy erityisesti Ensi- ja turvakotien liiton sekä sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön avo- ja chat-palveluissa. Yksinäisyys nousee esille kaikkien ikäryhmien koronakokemuksissa. Yksinäisyys ei ole vain pahaa oloa, sen on tunnistettu liittyvän lukuisiin terveydellisiin ongelmiin ja eliniän odotteen lyhenemiseen. Jo kauan ennen koronaa, Suomessa oli Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan satojatuhansia itsensä yksinäiseksi kokevia. Olipa kyse terveyspalveluista, mielenterveyspalveluista, lastensuojelusta, velka- ja toimeentulo-ongelmista tai vaikkapa omaishoitajien jaksamisesta, tiedetään palvelutarpeiden patoutuneen koronaepidemian aikana. Samaan aikaan rahoituksen epävarmuus näkyy myös kolmannella sektorilla, joka vastaa monista matalankynnyksen palveluista ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Nyt ei ole varaa päästää aikapommia räjähtämään, vaan julkisten infrainvestointien lisäksi myös suomalaisten hyvinvointia on elvytettävä. Kirjoittaja on porilainen kaupunginvaltuutettu (vas.)