Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Porin Keskusaukiolle on perustettu vuorovaikutuskylä – mutta millaista on porilainen vuorovaikutus?

"Kaupunkimittakaavassa Porissa käydään liian vähän dialogia. Kansalaiset mukaan, mieli auki ja sitä kautta laadukkaampi elämä – sellainen vuorovaikutusote puuttuu. Liike-elämän, kaupungin eri osastojen, kiinteistöjen omistajien, keskustan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien välillä pitäisi olla parempi yhteys. Se vaatisi koordinointia. Tavoitteena pitäisi olla tekemisen ja luovuuden rutiini. Nyt homma tyssää usein ihan jo neuvottelutilanteiden luomisen hankaluuteen. Varmasti mukana on myös pelkoa. Jos pannaan jonkun tapahtuman takia esimerkiksi keskustassa yksi kaista päiväksi kiinni, pelätään, että autoilijat alkavat riehua. Pelkkä oletus voi kaataa hyvän idean. Asioita ei kannata vältellä, vaan mennä niitä kohti. Aikoinaan tuosta meni kasitie, mutta sitten se päätettiin muuttaa kävelykaduksi. Se oli rohkeaa, eikä sitä ole varmaan tarvinnut katua. Asioiden ei aina tarvitse olla isoja. Hyvä pieni esimerkki on tämä vuorovaikutteisuuden kylä. Avattiin kaupunkitilaa väliaikaisesti ja Keskusaukion kaltaiseen epätilaan saatiin hetkellisesti elämää." Harri Sippola, 42, tuottaja "Mitähän porilaisten vuorovaikutuksesta sanoisi ilman, että kaivaa itselleen kuoppaa. Emme ehkä ole erityisen avoimia, emmekä ota kontaktia esimerkiksi naapureihin, mutta kun asuin neljä vuotta Vaasassa, niin en juuri havainnut eroa kommunikaatiopuolessa. Ehkä Suomessa vuorovaikutuksen erot tulevat enemmän esiin itä–länsi-suunnassa." Hanna-Kaisa Keto, 27, opiskelija "Olen Etelä-Pohjanmaalta kotoisin ja asunut Porissa nyt kolme vuotta. Porilainen ilmaisu on lyhyttä ja vuorovaikutus muutenkin ehkä vähän erilaista kuin muualla, mutta se on kehittynyt parempaan suuntaan. Moni ulkopaikkakuntalainen ajattelee, että Porissa ei olla avoimia, eikä täällä ole mitään, mutta itse olen eri mieltä. Porissa on esimerkiksi pienen mittakaavan kulttuuritapahtumia, joita on helppo lähestyä. Sekin pitää todeta, että olen kohdannut toistaiseksi aika vähän niin sanottuja oikeita porilaisia. Yliopistokupla on ollut ensimmäinen kuplani täällä. Sen ulkopuolista Poria en tunne vielä erityisen hyvin." Veera Mäkitalo, 31, tutkija "Piruilu on yksi porilaisen vuorovaikutuksen erityispiirteistä. Täällä siihen on totuttu. Jos puhuu ulkopaikkakuntalaisille samoin kuin porilaiselle, joku voi suuttua. En itsekään ole mikään vinoilun suuri ystävä. Vietän paljon aikaa sosiaalisessa mediassa ja siellä se korostuu. Sosiaalinen media on vaikuttanut porilaistenkin vuorovaikutukseen paljon. Tieto liikkuu paikallisissa ryhmissä tehokkaasti. Siinä mielessä ei olla ainakaan sulkeutuneita." Jorma Lindqvist, 55, freelance-valokuvaaja "Mielikuvat porilaisista sisäänpäin kääntyneinä töksäyttelijöinä eivät pidä paikkaansa. Olen kotoisin Huittisista ja asunut Porissa 40 vuotta. Minun oli aikoinaan helppo päästä mukaan porilaisiin piireihin ja asettua tänne. En usko, että se siitä miksikään muuttunut. Paljon se on itsestä kiinni. Olen ollut vetäjänä ja toimitsijana paljon mukana yleisurheilu-, salibandy- ja muussa liikuntatoiminnassa. Urheilupiireissä porilainen yhteenkuuluvuus tiivistyy minusta erityisen hyvin." Sinikka Lampila, 62, pääkirjanpitäjä