Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Veikkaus-kriitikko Juhana Vartiainen on pelannut rahapeliä vain kerran – lopputulos oli yllättävä

Kokoomuksen kansanedustaja ja taloustieteilijä Juhana Vartiainen , 61, on yksi niistä harvoista suomalaisista, jotka ovat voitolla suhteessa Veikkaukseen ja entiseen raha-automaattiyhdistykseen. – Erehdyin kerran 15-vuotiaana kokeilemaan mekaanista pajatsoa. Se taisi olla 20 pennin versio, Vartiainen muistelee. – Heti ensimmäinen näpäytys toi korkeimman mahdollisen voiton, olikohan se kuusi markkaa? Ensimmäinen kerta jäi viimeiseksi. Vartiainen ei ole pelannut rahapeliä koskaan sen jälkeen. – Olen niin tylsä ja rationaalinen tyyppi. Ajattelin, että koska olen voitolla, en voi pelata enää ikinä. Pelaamalla vain huonontaisin asemaani. Poliitikot ovat itse riippuvaisia Veikkaus-rahoista Tylsä tyyppi on ärhennellyt Veikkauksen kimpussa jo kauan ennen nykyisiä kohuja. Viime torstaina hän lisäsi vettä myllyyn jättämällä eduskunnassa kirjallisen kysymyksen yhdessä Elina Lepomäen (kok) ja Saara-Sofia Sirénin (kok) kanssa. Siinä kysytään, mitä hallitus aikoo tehdä rahapelijärjestelmän vakavien valuvikojen korjaamiseksi. Perimmäinen ongelma on Vartiaisen mukaan se, että useat Veikkauksen asioista päättävät poliittiset tahot ovat itse riippuvaisia yhtiön rahoituksesta. Hän puhuu hyvien veljien ja siskojen verkostoista. Veikkausvoittovaroista hän ei puhu. Hän käyttää termiä "uhkapelitappiovarat". – Niillä tuetaan kohteita, jotka ovat päättäjille läheisiä. Poliittiset nuorisojärjestöt nettoavat lähes 2,7 miljoonaa Tämän havaitakseen ei tarvitse kuin vilkaista poliittisille nuorisojärjestöille tänä vuonna maksettuja Veikkaus-avustuksia. Esimerkiksi keskustanuoret on saanut 597 000, kokoomuksen nuorten liitto 575 000, ja sosiaalidemokraattiset nuoret 469 000 euroa. Kaikkiaan poliittisen nuorisotyön tuen saajia on tänä vuonna kaksitoista. Yhteissumma nousee lähes 2,7 miljoonaan euroon. Veikkauksen ja politiikan päättäjillä on hyvin läheisiä suhteita myös urheilun ja kulttuurin toimijoihin. Tässä yhteydessä Vartiainen siteeraa ekonomisti Juha Itkosta . – Itkonen totesi, että on vaikeaa kuvitella kyseenalaisempaa tapaa kerätä rahaa urheilulle ja kulttuurille. – Hän tarkoitti markettien auloissa kampea vetävien kuluneen ja köyhän näköisten ihmisten hyväksikäyttöä. Asetelmassa samoja piirteitä kuin pubeissa ja kaljassa Monelle maaseudun pienyrittäjälle pelikoneet ovat tulonlähde, joka pitää kannattavuuden juuri ja juuri plussalla. Mitä helsinkiläinen ekonomisti siihen sanoo? – On murheellista, jos maaseudun hyvinvointi perustuu köyhien ihmisten pahoinvointiin. Eiköhän yrittäjä tienaisi paremmin, jos kuluttajilla olisi siellä enemmän käyttövaroja. Pelaaminen on myös sosiaalinen tapahtuma. Ihmiset tapaavat toisiaan jokeripokeri-koneiden äärellä. – Kyllä, mutta asetelma on silti samantapainen kuin alkoholin ja pubien kanssa. Vartiainen suhtautuu myönteisesti malliin, jossa Veikkaus voisi käyttää pelaajadataa ongelmapelaajien tunnistamiseen ja auttamiseen. Tarvittaessa pelitili saatettaisiin sulkea. – Se voisi toimia kuin entisajan viinakortti, Vartiainen hymähtää. – Ajatuspaja Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti jo kertoikin, että hänen otettiin Veikkauksesta yhteyttä. Hän ei ollut kuulemma pelannut tarpeeksi. "On vaikeaa kuvitella kyseenalaisempaa tapaa kerätä rahaa urheilulle ja kulttuurille kuin käyttää hyväkseen markettien auloissa kampea vetäviä kuluneen ja köyhän näköisiä ihmisiä." Pelikoneet pitää siirtää kokonaan pois marketeista, kioskeista ja vastaavista paikoista. Ne täytyy sijoittaa omiin tiloihinsa. Se ehkäisee altistumista. Veikkauksen valvonta on syytä antaa riippumattomalle viranhaltijataholle. Veikkauksen hyödyt eli tappiorahat pitää siirtää valtion budjettiin. Silloin tuottojen käytöstä päättäisi viime kädessä eduskunta. Monopolin kautta saataviin julkisiin tuloihin pitää suhtautua sellaisina eikä omaan erilliseen päätöksentekoon perustuvana prosessina. Pohjoismaisen vertailun ja selvityksen avulla voidaan tutkia kansallisen monopolin tarpeellisuutta ja sitä, mitä esimerkiksi lisenssimalli tuottaisi. Ainakin Ruotsissa ja Tanskassa sovelletaan sellaista. Yhtiöt maksavat julkiselle taholle liiketoiminnan harjoittamisesta. Euroopan maiden väestöön suhteutettuna Suomessa hävitään Irlannin jälkeen toiseksi eniten rahaa uhkapeleihin.