Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Pori Jazzissa 40 kertaa käynyt Kari Innanen yöpyi ekalla kerrallan teltassa, joka muuttui uima-altaaksi – jatsien konkari palaa Poriin joka vuosi

Tämän kesän Pori Jazz on Keravalla asuvalle Kari Innaselle 40. festivaali. Hänestä tuli heti ensimmäisen kesän jälkeen kestovieras Poriin, vaikkei ensikokemus ollut kaikkein aurinkoisin. Vuosi oli 1979. Innanen yöpyi teltassa Yyterin leirintäalueella. Taivaalta tuli järjetön määrä vettä, ja teltta muuttui uima-altaaksi, jonka sisällä kaikki tavarat kelluivat. Innanen tuli festareille, koska hän oli kiinnostunut jazzista samalla tavalla kuin moni muukin: Hän kuunteli ensin bluesia ja siirtyi vähitellen jazziin. Ensifestareilta hänelle jäi mieleen Sonny Rollins Quartet. Yhtyeen basisti soitti nauhatonta sähköbassoa, ja Innasen oli pakko festarin jälkeen ostaa itselleen samanlainen. Ennen ensimmäistä Pori Jazzia hän oli harrastanut basson soittoa bändissä muutaman vuoden. Pori Jazziin on liittynyt Innasella basson lisäksi monenlaisia muitakin hankintoja. Festareilta tarttuu hänelle tyypillisesti mukaan jotain, ainakin jokin levy. Tänä kesänä hän osti kameraan uuden objektiivin, jotta saisi otettua parempia kuvia jazzesiintyjistä. Yhdet festarit häneltä on jäänyt viimeisen 40 vuoden aikana väliin, ja se harmittaa häntä vieläkin. Yksi ikimuistoisimmista esiintyjistä hänelle oli Lionel Hampton , joka ei millään malttanut lopettaa soittamista Porissa. Satoi vettä, ilta oli viileä ja muusikot jo lähtemässä pois, kun Hampton viittoi heidät takaisin. ­– Muistaakseni Lionel Hamptonin soittaminen loppui siihen, että lavalta katkaistiin sähköt, Innanen nauraa. Esiintyminen myös televisioitiin, ja yleisö tanssi innokkaasti. Innasen veli oli juuri mennyt naimisiin, ja hän intoutui tanssimaan lavan edessä vieraan naisen kanssa. Innanen muistelee nauraen, että siitä tv-esiintymisestä tuli sanomista. Kamera on Innasella festivaaleilla aina mukana. Hän kuvaa itselleen muistoksi sellaisia bändejä, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä. Festivaali on hänen mielestään muuttunut hyvään suuntaan. Kolmelta lavalta voi valita itselleen kiinnostavimmat esiintyjät. Yksi asia Innasta harmittaa Porissa: majoitusongelma. Kun Suomi-Areena ja Pori Jazz ajoittuvat päällekkäin, majoitusta ei löydy, vaikka olisi hyvissä ajoin liikkeellä. Hän yritti puolisonsa Nina Marjanderin kanssa turhaan maalis-huhtikuussa löytää majoitusta Poriin, joten he yöpyvät Raumalla. Porissa pariskunnan lempiasia heti jatseista seuraavaksi on nakkikioski Porin Autogrilli. Ensivisiitin jälkeen he piirsivät sen sijainnin muistiin karttaan. Tämän vuoden jatseilta Innanen odottaa etenkin jazzbasisti Ron Carteria, perjantaina Pyhimyksen kanssa esiintyvää Saimaa-yhtyettä – ja myös Totoa, jonka levyjä häneltä löytyy jokunen. Päivätyössään Innanen työskentelee it-alan hallintopuolella Fortumilla. Vapaa-aikanaan hän soittaa bassoa "vanhojen ukkojen bändissä" Tug my boat, joka soittaa covereita 1970- ja 1980-luvun musiikista. – Soittoinnostus kasvaa aina, kun olen täällä käynyt. Muistan, kun täällä esiintyi LP-teltassa Blood, Sweat & Tears. Ne vetivät niin hyvän keikan, että soitin sen jälkeen himassa kolme viikkoa bassolla niiden tahdissa yhtä biisiä – ja yllättävää kyllä opin sen bassokompinkin, Innanen muistelee ja nauraa.