Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Budjettiehdotuksessa lisää rahaa koulutukseen ja ilmastoon – veroja muutetaan maltillisesti

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) talousarvioehdotuksen ensi vuodelle on määrä vahvistaa ihmisten ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen maailmantalouden epävarmuuden lisääntyessä. Hän sanoi, ettei ehdotuksesta saa suuria otsikoita, koska tarkoitus on viestiä jatkuvuutta ja ennustettavuutta. – Tässä tilanteessa on tärkeää, että pidämme kotimaassa talouden kunnossa ja teemme toimia, jotka lisäävät työllisyyttä ja investointeja, Lintilä sanoi ehdotusta esitellessään. Lintilä nimesi valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäen selvityshenkilöksi kartoittamaan investointeja vauhdittavia toimia, jotka voitaisiin sisällyttää hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen. Hallitus käsittelee Hetemäen ehdotuksia budjettiriihessään syyskuussa. Veromuutokset ovat maltillisia. Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille. Solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus. Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden pienentämistä jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 15 prosenttia. Hallitusohjelman mukaisesti kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan maltillisesti 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Tupakkaveron korotuksia jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa. Virvoitusjuomien veroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla sokeripitoisia juomia painottaen. Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan hallitusohjelmassa sovitulla, kuluttajahintojen ennustettua nousua vastaavalla 250 miljoonalla eurolla. Korotus tehtäisiin siten, että se tulisi voimaan elokuussa 2020. Perusturvan etuuskorotukset sekä ansiotuloverotuksen kevennykset kompensoivat polttoaineverotuksen nousua pienituloisille. Hallitusohjelman muita energiaverotusta koskevia veromuutoksia ei toteuteta vielä ensi vuonna. Lisää rahaa koulutukseen Suomalaisten osaamisen vahvistamiseksi esitetään muun muassa, että vuonna 2020 yliopistojen perusrahoitusta lisätään 10 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 5 miljoonalla eurolla. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi TE-palveluihin ehdotetaan noin 15 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tällä muun muassa vakiinnutetaan työnhakijoiden määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen tarvittavat resurssit ja edistetään nuorisotakuun toteutumista. Lisäksi sujuvoitetaan työlupaprosesseja sekä kansainvälistä rekrytointia. Palkkatuen käytön lisäämiseksi yrityksissä ehdotetaan julkisiin työvoimapalveluihin 10 miljoonan euron lisäystä. Uusien miljardiluokan ekosysteemien ja innovaatioiden syntymistä Suomeen ehdotetaan kannustettavan 33 miljoonan euron Business Finlandin avustusvaltuuden lisäyksellä. Yritysten ulkomaisten osaajien tuloa Suomeen helpotetaan säätämällä niin sanottu avainhenkilölaki pysyväksi. Samalla esitetään avainhenkilöiden 35 prosentin lähdeveron maltillista alentamista hallitusohjelman kustannusraamissa. Ryhmäkokoja pienennetään Perheiden asemaa esitetään parannettavaksi monin tavoin. Kunnille esitetään määrärahaa muun muassa varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja varhaiskasvatusoikeuden laajentamiseen. Opintotuen huoltajakorotukseen esitetään 25 euron korotusta kuukaudessa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 euroa kuukaudessa, ja monilapsisten perheiden toimeentuloa parannetaan korottamalla neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää. Opiskelijoiden toimeentuloa turvataan sitomalla opintoraha indeksiin 1.8.2020 alkaen. Perusturvaa ehdotetaan korotettavaksi 20 eurolla kuukaudessa, ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan. Budjettiesitys sisältää myös kansalaisten arjen turvallisuutta lisääviä toimia. Esityksessä aloitetaan toimenpiteet poliisien määrän kasvattamiseksi 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Turvakotien määrän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta 2 miljoonaa euroa. Rahaa ilmastoon, luonnonsuojeluun ja väyliin Hallitusohjelman mukaisesti luonnonsuojelurahoituksen määrää ehdotetaan kasvatettavan vuonna 2020 yhteensä 25 miljoonalla eurolla. Rahoitus jakautuu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kesken. Rahoitusta lisättäisiin etenkin metsien monimuotoisuutta turvaavan vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman rahoittamiseen. Lisäksi parannetaan kansalaisten virkistysmahdollisuuksia ja luontomatkailun edellytyksiä lisäämällä rahoitusta Metsähallituksen luontopalveluille. Ilmastotavoitteita edistetään muun muassa investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä resurssitehokkuutta sekä lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energian käytössä. Lisäksi vauhditetaan ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamista maankäyttösektorilla. Kivihiiltä korvaavien investointien tukemiseen ehdotetaan 30 miljoonan euron lisäystä energiatuen myöntämisvaltuuteen. Perusväylänpitoon eli teiden, rautateiden ja vesiväylien kunnossapitoon ehdotetaan lisättäväksi 300 miljoonaa euroa. Yksityisteiden avustustaso ehdotetaan turvattavaksi hallituskaudeksi. Lisäksi esitetään julkiseen henkilöliikenteeseen 20 miljoonan tasokorotusta, joka on tarkoitettu ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan lisämäärärahaa vajaat 72 miljoonaa euroa. Valtiovarainministerin budjettiesitys on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen. Niin sanottuihin tulevaisuusinvestointeihin kohdistuvista panostuksista päätetään myöhemmin talousarviovalmistelun yhteydessä, minkä takia niiden vaikutusta määrärahoihin ja budjetin tasapainoon ei vielä ole huomioitu.