Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Lämmin talvi on myrkkyä Pyhäjärven vedelle – tilanne on jo vakava: ”Muutosten jälkeen paluuta entiseen ei välttämättä enää ole”

Lämmin talvi aiheuttaa omat ongelmansa myös vesistöille. Kesällä saatetaan jälleen nähdä monissa paikoissa poikkeuksellisen paljon sinilevää. Säkylän, Euran ja Pöytyän kunnissa sijaitseva Pyhäjärvi on yksi niistä paikoista, joissa tähän vaihtoehtoon on pakko valmistautua. Pyhäjärvi-instituutissa asia tiedetään, mutta keinoja tilanteen muuttamiseen on tässä vaiheessa rajallisesti. Eniten ongelmia aiheutuu siitä, että järveen valuu koko ajan erilaisia ravinteita, jotka antavat esimerkiksi juuri sinilevälle ravintoa. – Vedenlaatua voi ajatella yleisesti niin, että järvi on kuin auton moottori. Elleivät tietyt osat ole kunnossa, vaikuttaa se moneen muuhunkin osa-alueeseen, Pyhäjärvi-instituutin tutkimuspäällikkö Anne-Mari Ventelä kertoo. Jos maa ja järvi olisivat jäässä, ei veteen päätyisi paljoakaan ylimääräisiä ravinteita talven aikana. Nyt sateiden keskellä tilanne on täysin toinen, ja vaikutukset nähdään ensi kesänä. – Esimerkiksi viljelijä voi tehdä kaikki asia pellolla täysin oikein, mutta silti pelloilta päätyy paljon ravinteita veteen. Niiden ravinteiden takia järvessä kasvaa sitten jotain. Pahimmassa tapauksessa se on myrkyllistä sinilevää, Ventelä sanoo. Kaikki veteen valuvat ravinteet eivät päädy automaattisesti sinilevälle, vaan myös vesikasvit voivat niitä hyödyntää, mutta asian kontrolloiminen on mahdotonta. – Sellaista kaukosäädintä ei valitettavasti ole keksitty, jolla ravinteiden kohteen voisi päättää etukäteen. On aina arvailua, miten siinä lopulta käy. Levä tai jotkut vesikasvit nämä ravinteet saavat. Vesikasvit olisivat parempi vaihtoehto. Isoja muutoksia näköpiirissä Moni käytännön asia mullistuu, kun järvi ei ole talven aikana jäässä. Pyhäjärvellä on tehty vuosikaudet paljon töitä sen eteen, että järvi olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa. Nyt jo tutuiksi tulleisiin kaavoihin saattaa tulla pakon edessä muutoksia. Joskus jopa lopullisia. – Siellä on kovien tuulien takia lähtenyt järven pohjasta ravinteita liikkeelle, kun koko vesipatsas sekoittuu. Mateenpyyntikausi on esimerkiksi käynnissä, eikä kukaan voi olla varma, että kalat ovat siellä, missä niiden oletetaan olevan. Ne seuraavat vedessä ravintoa. – Monet asiat ovat vuorovaikutuksessa keskenään, kun elinympäristöt menevät vedessä sekaisin. Se on kuin palikkatorni. Kun joku kohta menee vinoon, saattaa koko torni luhistua. Muutosten jälkeen paluuta entiseen ei välttämättä enää ole. Kyllä nämä ovat aika vakavia juttuja. Tavalliselle ihmiselle muutokset Pyhäjärvellä näkyvät helpoiten esimerkiksi sameampana vetenä, ja kalan maku saattaa huonontua. Kalastus on silti yksi asia, joka auttaa tilannetta oikeaan suuntaan. – Tehokas kalastaminen on yksi erittäin hyvä keino järven puhdistamisessa. Kalojen mukana järvestä poistuu aina ravinteitakin, Ventelä kertoo. Tilanne on huolestuttava, muttei toivoton Maailma on lämmennyt viime aikoina odotettua nopeammin. Koko ajan nähdään isoja ja pienempiä tapahtumaketjuja. Esimerkiksi edelliskesänä Pyhäjärven lämpötila oli välillä jopa +25 astetta. Osa muikkukannasta ei kestänyt tilannetta ja kalat kuolivat. – Tilanne on jo nyt huolestuttava, muttei se ole onneksi toivoton. Kyllä asioiden eteen tehdään töitä ja niitä yritetään saada paremmiksi. – Yksi hyvä keino on parantaa peltomaan kasvukuntoa, jolloin vesi ja ravinteet pidättyvät maaperään. Maaperässä on myös iso potentiaali varastoida hiiltä, ja se voisi hillitä ilmastonmuutosta. Hiilen vauhdikkaampaa varastoitumista ilmakehästä peltomaahan yritetään koko ajan saada toimivammaksi. Se auttaisi isossa kuvassa myös järvien puhtaudenpidossa. Helppo tilanne ei silti ole.