Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Asiantuntijat huolissaan Mehiläisen Pihlajalinna-kaupan vaikutuksesta valinnanvapauteen, kilpailuun ja hintoihin – "Pitää ehkä maksaa itse enemmän lääkärilaskua"

Terveysmarkkinat ovat keskittymässä Suomessa entisestään, jos viranomainen hyväksyy sosiaali- ja terveysalan palveluita tuottavien Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistymisen. Mehiläinen ilmoitti tiistaina ostavansa Pihlajalinnan, ja yrityskaupan pitäisi toteutua ensi vuoden aikana. Jos Mehiläinen ja Pihlajalinna yhdistyvät, niistä syntyy arviolta 1,4 miljardin liikevaihdon terveysjätti. Kahden ison terveysalan yrityksen yhdistyminen vähentää alan kilpailua ja sitä kautta valinnanvapautta, uskoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointijohtaja Pekka Rissanen . – Valinnanvapautta on haluttu kehittää ainakin edellisen hallituksen aikana. Valinnan mahdollisuudet kapenevat, jos Pihlajalinna ja Mehiläinen ovat yksi ja sama. Terveystalo on ollut jo ennestään vahva. Ei markkinoilla ihan hirveästi kilpailua ole, Rissanen sanoo Lännen Medialle. – Yksityisestä palveluntuotannosta hyvin iso osa tulisi olemaan uudella organisaatiolla. Hinnat voivat alkaa nousta Rissanen uskoo, että varsinkin työterveyshuollossa keskittyminen voi vaikuttaa siihen, että hinnat alkavat nousta. Sekä Mehiläinen että Pihlajalinna ovat molemmat olleet vahvoja toimijoita työterveyshuollossa omilla alueillaan. Hintojen nousu saattaa vaikuttaa myös yksityishenkilöihin, jos kelakorvausta ei vastaavasti koroteta. – Nyt yksityisten lääkäripalveluiden kelakorvaus on ollut aika pieni. Jos hinnat alkavat nousta, kotitalouksien pitää ehkä maksaa itse enemmän lääkärilaskua, Rissanen sanoo. – Taloustieteilijänä ajattelen, että monopolisoituminen nostaa hintoja ja vähentää tuotantoa. Pelkona tietysti on, että tässäkin voi käydä näin. Yksityisen kuluttajan kohdalla paljon riippuu siitä, miten hallitus aikoo uudistaa sote-järjestelmän rakenteen. – Kyllä siinä vähän sellainen ajatus on varmaan, että valinnanvapaus tulisi enemmän palveluseteleiden kautta. Silloin tuottajan tarjoama hinta ei suoraan näy sote-budjetissa, jos palvelusetelien hintaa ei vastaavasti nosteta. Silloin erotus jää kuluttajan maksettavaksi, jos palveluseteleitä käytetään, Rissanen sanoo. – On vielä vähän auki, miten sote-uudistusta jatketaan ja millä instrumenteilla valinnanvapaus sinne tulee. Siitä ei ole vielä saatu poliittisia linjauksia. Terveysjättien neuvotteluasema kilpailutuksissa voi vahvistua Pekka Rissasen mukaan talousteoria ennustaa, että julkisten sote-hankintojen kilpailutuksissa tarjouksia tulee jatkossa vähemmän ja luultavasti hinnat alkavat pikku hiljaa nousta. Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistyminen voi johtaa siihen, että enää muutama palveluntuottaja voi osallistua julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjouskilpailuihin. Kuntien valinnanvara on pieni, jos ne eivät ole tyytyväisiä palveluihin, sanoo terveydenhuollon markkinoihin ja yksityisiin terveyspalveluihin perehtynyt sosiaali- ja terveyspolitiikan yliopistonlehtori Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta. – Vaihtaminen toiseen ei välttämättä paranna tilannetta, jos oikeaa kilpailua yritysten välille ei synny, Tynkkynen toteaa. – Yritykset alkavat olla niin isoja, että neuvotteluvoima suhteessa varsinkin pienempiin kuntiin tai jopa maakuntiin alkaa olla aika iso. Tilaaja-tuottaja-asetelmassa tilaajan pitäisi olla vahvempi. Ei uusia pieniä yrityksiä terveysmarkkinalle Liina-Kaisa Tynkkynen uskoo, että yrityskauppa voi olla osaltaan vastaus siihen, että Terveystalo osti viime vuonna Attendon terveyspalvelut. Jos kauppa toteutuu, Suomessa olisi vain kaksi laajan palveluvalikoiman isoa terveysalan yritystä. Isojen toimijoiden kärki kapenisi entisestään. – Muut yksityiset tuottajat terveysmarkkinalla ovat keskittyneet tiettyyn palveluun, kuten Esperi Care asumispalveluihin ja Aava lääkäripalveluihin. Terveystalo ja Mehiläinen olisivat ainoat kaksi yritystä, jotka tuottavat koko soten skaalaa lastensuojelusta erikoissairaanhoitoon, Tynkkynen sanoo. Rissasen mukaan uusia pieniä yrityksiä ei enää juuri synny terveysmarkkinalle. Sen sijaan pieniä yrityksiä on edelleen paljon kuntoutuspuolella. – Merkkejä on ilmassa, että myös tällä puolella alkaa ketjuuntuminen lisääntyä ja sielläkin pienet yritykset sulautuvat uusiksi. Tätä kehitystä on ollut jo aikaisemmin hoiva- ja vammaispalveluissa, Rissanen kertoo. – Keskittymisen suuntaan ollaan menossa myös sosiaalipuolella, joka on kokonaisuudessaan lähes puolet sote-markkinasta. Sosiaalihuollossa yksityisen palveluntuotannon rooli on ollut paljon suurempi kuin terveydenhuollon markkinassa. Kovin kilpailu työvoimasta Terveysjätit ovat kasvaneet ostamalla pienempiä toimijoita. Tynkkysen mukaan helpot tapaukset on jo käytetty yksityisten terveysyritysten laajentumisessa. – Viime vuosina myös kärjessä on tapahtunut yhdistymistä, kun isot ovat ostaneet keskisuuria yrityksiä pois markkinoilta. Tätä kautta he valtaavat markkinaa ja asemaa itselleen entisestään, Tynkkynen sanoo. – Joissain palveluissa yksityinen tuottaa jo valtaosan palveluita. Voidaan katsoa, että yritykset haluavat kerätä kriittistä massaa siihen, että ne pystyvät lähtemään enemmän mukaan esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluihin. Terveysalalla on vielä joitakin hieman suurempia yrityksiä, kuten PlusTerveys, Esperi Care ja lääkärikeskus Aava, joita isoimmat toimijat voisivat ostaa. – Aina yritysostot eivät ole kannattavia. Liikevaihdoltaan isoimpien toimijoiden kokoonpano alkaa olla aika kapea. Tynkkynen muistuttaa, että isoilla terveysyrityksillä kilpailu on kovaa myös työvoimasta. Työntekijöiden valinnanvara vähenee, jos isoja yksityisiä työnantajia on jatkossa enää kaksi. – Kärjistettynä terveysyritykset kilpailevat keskenään pääosin työvoimasta eivätkä välttämättä asiakkaista. Mehiläinen-konsernin liikevaihto vuoden 2018 tilikaudella oli 915,9 miljoonaa euroa ja Pihlajalinnan konsernin liikevaihto oli 487,8 miljoonaa euroa. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on siis reilut 1,4 miljardia euroa. Tämä vastaa reilut seitsemän prosentin osuutta sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaistuotannosta ja lähes neljänneksen yksityisesti tuotetuista sosiaali- ja terveyspalveluista. Mehiläinen työllistää yli 18 800 sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa. Pihlajalinnalla oli henkilöstöä vuoden 2017 lopussa noin 4800. Terveystalon liikevaihto oli vuonna 2018 744,7 miljoonaa euroa. Terveystalolla on töissä yli 10 000 terveydenhuollon ammattilaista, joista noin puolet on työsuhteessa ja puolet itsenäisiä ammatinharjoittajia.