Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Koulusta paennut opettaja: ”Minua mustamaalataan kylällä ja leimataan hysteerikoksi” – Jämijärvellä roihahti tyypillinen suomalainen homesota

Isoveli Vili Toppala ja pikkusisko Viivi Ruuhijärvi ovat joutuneet evakkoon omista kouluistaan. Koulujensa sisäilmasta oireilleet sisarukset joutuivat aloittamaan lukuvuotensa Jämijärven keskuskoulun väistötilassa entisellä niin sanotulla Nuorisovintillä. Kuudesluokkalainen Vili ehti käydä kolme vuotta Jämijärven keskuskoulua. Sinä aikana hän on käynyt lääkärissä valittaen mm. päänsärkyä, ärtyneitä silmiä ja väsymystä. Viime lukuvuotena pojalla ilmeni myös sydänoireita. – Lääkärin tekemien allergiatestien mukaan Vilin oireet eivät viitanneet allergioihin tai astmaan. Mistä oireet sitten johtuvat, siihen lääkäri ei ottanut kantaa, Vilin äiti Sari Tanttinen sanoo. Nyt Vilillä on takana oireeton kesäloma ja ensimmäinen koulupäivä kunnan osoittamassa väistötilassa. – Tänään meni ihan hyvin. Ei ollut mitään kipuja eikä väsymystä. Meitä on siellä yhteensä seitsemän oppilasta: pienin on ekaluokkalainen ja isoin ysiluokkalainen, Vili kertoo koulupäivän päätteeksi. Ekaluokkalainen Viivi kävi viime keväänä eskarin viiden kilometrin päässä Jämijärven keskustasta sijaitsevassa Tykköön koulussa. Myös Viivi kärsi pääsärystä ja väsymyksestä. Nyt tyttö aloitti koulutaipaleensa isojen kanssa keskuskoulun väistötiloissa. – Minulla tuli vanhassa koulussa koko ajan pää kipeäksi. Tänään ei tullut, Viivi tuumaa koulupäivän jälkeen. Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Jämijärven keskuskoulu on rakennettu vuonna 1968 ja oppilaita koulussa on noin 150. Pienemmässä Tykköön koulussa toimivat vain esikoulu sekä ykkös- ja kakkosluokat. Kymmenkunta kantelua Osa Jämijärven koulujen opettajista ja oppilaiden vanhemmista näkee lasten oireilun syyksi kosteusvaurioista kärsivän homekoulun, osa kunnan virkamiehistä on eri mieltä. Huolestuneet vanhemmat kutsuivat viime talvena kunnanjohtajan ja keskuskoulun vararehtorin palaveriin. Vanhemmat pyysivät kunnan virkamiehiä toimittamaan epäilyt koulun sisäilmaongelmista kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenille. – Kun näin ei käynyt, pyysin aluehallintovirastosta keskuskoulun ja Tykköön koulun sisäilmaraportteja. Avi toimitti ne kunnalle, josta raportit lähettiin rehtorille, Tanttinen kertoo. Parhaillaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston käsiteltävänä on kymmenkunta kantelua, jotka kaikki koskevat Jämijärven koulujen epäiltyjä terveyshaittoja. – En ota kantaa mahdollisiin terveyshaittoihin, koska kanteluiden käsittely on kesken. Paikkakunnan ihmissuhteille haittaa kyllä on tullut, Lounais-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Mikko Helasvuo sanoo. Jämijärven koulukiista on tyypillinen suomalainen homesota. Pelkoa, huolta, hämmennystä, ylimielisyyttä ja tietämättömyyttä. Lääketiedekin jakaantuu kahtia: asiantuntijoiden enemmistö sanoo, että kosteus- ja homevauriot eivät aiheuta vakavia sairauksia. Vähemmistö on eri mieltä. ”Minua mustamaalataan ja pidetään hysteerikkona” Kun maailmalla asiantuntijat riitelevät sisäilman aiheuttamista sairauksista, niin miksipä se ei nousisi riidan aiheeksi myös 1 800 asukkaan Jämijärvellä. Siellä homehuhumylly on pyörinyt kiivaana jo vuosia, ja haitannut niin oppilaiden kuin aikuisväestön arkea. Kouluterveydenhuollon mukaan Jämijärven keskuskoulun 152 oppilaasta 12 eli 7,5 prosenttia on ilmoittanut sisäilman aiheuttamista oireista. – Otamme nyt asian erittäin vakavasti. Kaikkien etu on, että asiaan tulee selvyys mahdollisimman pian, vt. kunnanjohtaja Noora Nieminen vakuuttaa. Tuntiopettaja Tarja Nieminen ohjasi tanssi- ja liikuntakursseja Jämijärven keskuskoululla vuodesta 2006 vuoteen 2017. Nieminen kertoo kärsineensä jatkuvasti hengenahdistuksesta, päänsärystä, huimauksesta sekä silmä- että niveloireista. – Valitin asiasta monta kertaa kunnan terveysvalvontaan, mutta sieltä vastattiin, että terveysvalvonta ei ota kantaa tilojen terveellisyyteen yksittäisen ihmisen oireilun perusteella. Terveyshaitta arvioidaan kaikkien tiloissa olevien terveyden perusteella. – Kun sitten näin koulun sisäilmasta tehdyt tutkimustulokset, päätin lähteä. Ikävintä tässä on, että minua mustamaalataan kylällä ja leimataan hysteerikoksi, Tarja Nieminen sanoo. Mikrobinäytteet paljastivat hometta Jämijärven kunnantalolla vastaanotto on tylynpuoleinen. Heti kättelyssä vs. rakennuspäällikkö Rauno Tynkynniemi epäilee toimittajakunnan kykyä kirjoittaa sisäilmaongelmista. Sen jälkeen rakennuspäällikkö heittää epäilyn koko homeongelman olemassaolosta. – Elämme maaseudulla. Lapset kulkevat navetoissa. Epäpuhtaudet ja mikrobit voivat kulkeutua heidän mukanaan koulujen sisäilmaan. Lisäksi oireilua alkoi ilmetä heti enemmän, kun epäilyt koulujen sisäilmaongelmista tulivat julki, Tynkynniemi valottaa. Jämijärven kunta on teetättänyt kaksi keskuskoulun sisäilmaa ja rakenteita koskevaa tutkimusta. Rakenteiden mikrobinäytteistä löytyi runsaasti kosteusvaurioiden aiheuttamaa Aspergillus veriscolor -hometta sekä vaaleaa hiivasientä. – Olemme korjanneet mm. putkista löydetyt vuotokohdat, tiivistäneet rakenteita ja säätäneet ilmanvaihdon uudestaan. Ostamme myös mittarit, jotka mittaavat jatkuvasti tilojen paineistusta, sillä yksikään lapsi ei saa sairastua koulun takia, vs. rakennuspäällikkö Tynkynniemi vakuuttaa. Myös keskuskoulun rehtori Tuomo Pesonen ilmoittaa huolensa niin oppilaidensa kuin henkilökuntansa terveydestä. – Osoitamme jokaiselle oireilevalle oppilaalle väistöpaikan, jos hänellä on sitä edellyttävä lääkärintodistus, rehtori Pesonen vakuuttaa. Mitä lääkäri voi todistukseensa sitten kirjoittaa? Valtakunnalliseen Käypä hoito -suositukseen on kirjattu: ”Ei ole olemassa laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voidaan edes kohtalaisen varmasti yhdistää yksilön hengitystieoireisiin tai sairauksiin”. Uusi koulu kolmella miljoonalla Jämijärven vt. kunnanjohtaja Noora Nieminen uskoo, että oireilijoita ilmaantuu tulevina kuukausina rutkasti lisää. – Eniten olen huolissani siitä, kuinka paljon nykyisiin väistötiloihin voi sijoittaa oppilaita. Nyt siellä on seitsemän ja uusia oireilijoita tulee varmasti. Silloin edessä on suurempien tilojen hankinta. Se on kunnalle merkittävä kustannus, Noora Nieminen sanoo. Nuorisovintin väistötiloissa lukuvuoden aloittaneiden Vilin ja Viivin isä Veli-Matti Ruuhijärvi on ennakoinut tulevaa ja selvittänyt uuden koulurakennuksen kustannuksia. – Eräs talotoimittaja tarjoaa valmista koulumodulia, johon mahtuu 200 oppilasta. Hinta olisi vajaa kolme miljoonaa euroa, mutta myös vuokrasopimus olisi mahdollinen. Kunnan tarvitsisi tehdä vain perustukset ja kunnallistekniikka, Veli-Matti Ruuhijärvi sanoo. ”Kosteus- ja homevauriot eivät aiheuta vakavia sairauksia” Työterveyden professori Kari Reijula on tutkinut sisäilmaongelmia 25 vuotta. Parhaillaan hän kouluttaa työterveyslääkäreitä Helsingin yliopistossa. Reijulan viesti valmistuville lääkäreille on, että kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia terveyshaittoja on takavuosina liioiteltu. – Lääketieteen päivitetty ja yleinen näkemys on, että kosteus- ja homevauriot eivät aiheuta pitkäaikaisia, vakavia sairauksia eivätkä vahingoita terveyttä pysyvästi. Sen sijaan astmaan ja hengitystieoireiden ilmaantumiseen sisäilmaongelmilla on ajallinen yhteys. Reijula muistuttaa, että asiantuntijoiden suuri enemmistö on uusien tutkimustulosten takana. – Erimielisiä on vähän, mutta he ovat saaneet paljon kannattajia taakseen sisäilmaongelmista kärsivien ja herkistyneiden joukosta, professori Reijula sanoo. Tilastojen mukaan Suomessa altistuu päivittäin noin 800 000 ihmistä merkittäville kosteus- ja homevauriolle kotona, kouluissa ja työpaikoilla. Reijulan johtama asiatuntijaryhmä teki vuonna 2012 eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvityksen, jonka mukaan Suomen julkisten rakennusten pohjapinta-alasta 20 prosentti kärsii kosteusvaurioista. Arvio käsittää myös maamme koulut. – Koulu ei ole joko tai. Jokaisesta koulusta löytyy kosteusvaurioita. Olennainen kysymys on, kuinka laaja kosteusvaurio on ja liittyykö siihen terveysriskiä. Onko koulun kunnossapito ollut riittävä, onko kunta ennakoinut korjaustarpeet, onko rakennus elinkaarensa päässä, Reijula kysyy. Tutkijana ja lääkärinä Reijula miettii tarkkaan, miten sanoo sanottavansa loukkaamatta lasten terveydestä huolta kantavien vanhempien tunteita. – En voi puhua luotettavaa tutkimusta vastaan. Kenenkään ei pidä väheksyä oppilaiden oireiluilmoituksia tai vanhempien huolta. Oireilijat on tutkittava ja heidän toimintakykynsä on pyrittävä palauttamaan. Tarpeettoman pelon lietsonta on mielestäni vakava asia. Kari Reijula painottaa myös, että kouluissa ilmenevät kosteus- ja homevauriot on korjattava mahdollisimman nopeasti. – Ongelmana on, että vielä ei ole kehitetty tutkimusmenetelmää, joka paljastaisi kosteusvaurioiden aiheuttamien mikrobien myrkyllisyyden. Usein kunnat tilaavat turhia tutkimuksia, ja yritykset pääsevät rahastamaan lähes tyhjästä, Reijula harmittele. Lopuksi professori luettelee lääkkeet homekoulujen kanssa taisteleville kunnan virkamiehille. – On vaadittava laatua rakentamiseen, rakentajan ammattiylpeyttä on vaalittava, valvontaa parannettava, lisää viisautta tilaajille, sanktiot kovemmiksi. Lisäksi sisäilmatutkimuksia tekeville henkilöille ja laboratorioille on saatava tiukemmat pätevyys- ja laatuvaatimukset. Jämijärven homekoulukiistaan professori Kari Reijula ei halua yksittäistapauksena ottaa julkisesti kantaa.