Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Haukuttu koiravero poistettiin jo kaksi vuotta sitten - turha haikailla takaisin

Jotkut ovat kaipailleet kuntien vuotavan veropohjan tilkitsemiseksi koiraveroa. Nykylainsäädännöllä verotus ei ole mahdollinen, sillä Sipilän hallitus hoiteli nelijalkaisten verotuksen pois jo kaksi vuotta sitten. Suomen lainsäädännössä olleen viimeisimmän koiraveron enimmäismäärä oli 50 euroa. Koiraveron suuruudesta saattoi päättää kunnanvaltuusto. Vuodesta 1991 kunnat saivat itsenäisesti päättää myös veron perimättä jättämisestä Viimeisin koiravero ei koskenut suinkaan kaikkia koiria. Koiraverosta vapautettiin muun muassa alle viiden kuukauden ikäiset pennut, valtion palveluksessa olevat koirat, apu- ja opaskoira, sotakoirat, porojen paimennukseen käytettävät koirat, vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiseen todistettavasti koulutetut koirat, koe-eläinkoirat ja Suomessa oleskelevien diplomaattien koirat. Koiraveron perinnästä luopuivat viimeisimpänä Helsingin ja Tampereen kaupungit vuonna 2017. Helsingissä koiraveron määrä oli neljä vuotta sitten 50 euroa koiraa kohden ja sitä maksettiin 6 587 koirasta. Veron tuotto oli yhteensä 329 350 euroa. Tampereella koiraveron määrä oli 34 euroa koiraa kohden ja sitä maksettiin 2 942 koirasta. Veron tuotto oli yhteensä 100 028 euroa. Porin kaupunki peri viimeksi koiraveroa karvaturreistaan vuodelta 2005. Taksana oli 50 euroa per kuono ja tuottona noin 190 000 euroa vuodessa. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkose n mukaan koiraverosta luovuttiin Porissa kuitenkin sen takia, että sen kantamisesta koituneet menot olivat suuremmat kuin tulot. Lisäkuluja aiheuttivat esimerkiksi perintäkustannukset, kun monet uppiniskaiset kaupunkilaiset eivät innostuneet maksamaan koiristaan veroja. Oli julkinen tosiasia, että iin sanottuja "pimeitä koiria" oli paljon. Sinänsä veronkierto oli vakava asia, sillä vero voitiin periä ulosottoteitse. Koiravero herätti aikoinaan murinaa myös sen takia, ettei veron periminen ollut suhteessa koiranomistajille kunnissa tarjottuihin palveluihin, kuten koirapuistoihin. Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtajan Harri Lehkosen mukaan paluuta vanhaan verotuskäytäntöön ei enää ole. – Olimme erittäin tyytyväisiä kun vero saatiin pois. Sen kantamiskustannukset olivat kunnille suuret. Samalla se oli pienverona epäoikeudenmukainen, sillä se kohdistui vain osaan kansalaisista, sanoo Lehkonen. Koiran merkitys on monelle tärkeä mielenterveystyössä ja yksinäisyyden lievittäjänä. Usein koiravero kohdistuisikin hyvin pienituloisiin talouksiin. – Kauhulla ajattelen tilannetta, jossa olisi erityisiä koiraverotarkastajia, jotka tarkistaisivat koirien taluttimiin kiinnitettyjä merkkejä suoritetusta veron maksusta. Vähän samaan tapaan kuin aiemmin oli tv-lupatarkastajia ennen järjestelmän muutosta. Lehkosen mukaan koiraharrastus on maassa myös merkittävä työllistäjä. – Suomi on koiratiheydeltään yksi maailman suurimpia maita. Meillä on viimeisen tiedon mukaan noin 700 000 koiraa. Koronavirusepidemia lisää entisestään koirabuumia. Koiraveroa koskevat säännökset sisältyivät jo vuonna 1894 annettuun keisarilliseen asetukseen. Asetuksen antamisen aikoihin koiraverolla pyrittiin lähinnä estämään vesikauhun leviäminen. Myöhemmin verolla ei enää katsottu olevan terveydellisiä eikä välittömästi koirakantaan liittyviä tarkoitusperiä. Sen sijaan se oli tarkoitettu yhdeksi kunnan tulolähteistä, jota kunnat ovat saattaneet käyttää yleisten menojensa kattamiseen.