Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Vastakkainasettelu ja virheellinen tieto imetyksestä vahingoittavat pikkulapsiperheiden hyvinvointia

Imetys nostaa esille monenlaisia tunteita, myös niiden äitien kohdalla, joilla imetys ei ole sujunut toiveiden mukaan. Satakunnan Kansan jutussa (3.10.) kuvattu kokemus on Imetyksen tuki ry:lle tuttu kohtaamisista lukuisten äitien kanssa. Joka kerta tunnemme aitoa surua siitä, että luotettava tieto sekä imetykseen annettava ohjaus ja tuki eivät edelleenkään tavoita äitejä heidän tarpeitaan vastaavalla tavalla. Toivomme, että jokainen äiti saisi uuden elämän ensipäivien äärellä ja myös sen jälkeen tukea valintoihinsa. Syyllistäminen ja tuomitseminen ei ole hyväksyttävää, eikä auta työtä imetyksen edistämiseksi tai perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tiedämme, että korvikkeen käytön takaa löytyy usein suuri määrä yrityksiä ja pettymyksiä. Kunnioitamme vilpittömästi myös niiden äitien valintaa, jotka eivät halua imettää lainkaan. Yksi imetysviikon teeseistämme olikin tänä vuonna: “Imetys ei ole äitiyden mittari”. Vahingollisen vastakkainasettelun lisäksi juttu voi jättää lukijoiden mieliin myös virheellisiä käsityksiä. Yksi on, että vauva on allerginen äidinmaidolle. Tosiasiassa vauva voi altistua äidinmaidon kautta äidin syömien ruoka-aineiden proteiineille, yleisimmin lehmänmaidolle. Osa vauvoista voi hankalien oireiden takia tarvita maidottoman erityiskorvikkeen, osalla riittää, että äiti karsii allergiaoireita vauvalle aiheuttavan ruoka-aineen ruokavaliostaan. Jutussa mainitaan imetyksen esteenä sisäänpäin kääntyneet rinnanpäät, jotka voivat aiheuttaa vastasyntyneelle haasteita tarttua rintaan ja imeä tehokkaasti. Rinnanpään muoto ei kuitenkaan itsessään vaikuta maidon muodostumiseen tai poistumiseen. Laadukas imetysohjaus imetyksen ensipäivinä on näissä tilanteissa tärkeää. Uskomus, ettei lapselleen korviketta antavalle äidille tarjota lapsivuodeosastolla ruokaa, on väärä. Käytäntö on mahdollinen tilanteessa, jossa lapsi on vastasyntyneiden osastolla hoidossa, mutta synnyttänyt äiti kotiutettu. Kun potilaana on lapsi, sairaala on velvollinen järjestämään hänelle ruoan. Jos lasta imetetään, eikä hän tarvitse muuta ravintoa, ruokaetu voi siirtyä äidille. Korviketta tai kiinteää ruokaa syövän lapsen kohdalla sairaala tarjoaa ravinnon, eikä äiti ole oikeutettu ruokaan. Imetyksen tuki haluaa myös kommentoida lehdessä 6.10. julkaistun pääkirjoituksen väitteitä korvikekoodista. Suomi ei ole ratifioinut kansainvälistä äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodia eli korvikekoodia. Pieni osa korvikekoodin sisällöstä on sisällytetty asetukseen äidinmaidonkorvikkeesta ja vieroitusvalmisteesta. Korvikekoodilla ja Suomessa korvikevalmisteita säätelevällä lailla on samat tavoitteet: toisaalta suojella imetystä korvikemarkkinoinnin haitoilta ja toisaalta varmistaa markkinoilla olevien korvikevalmisteiden laadukkuus. Asetus varmistaa, että perheet saavat ohjausta vauvan korvikeruokintaan koulutetulta terveydenhuollon ammattilaiselta, eivät korvikeyhtiöltä, jolla on vääjäämättä tavoitteena myynnin edistäminen. Korvikekoodi ei siis kiellä korvikkeista puhumista, vaan päinvastoin velvoittaa terveydenhuollon antamaan korvikeruokintaan yksilöllistä ohjausta. Säätelyn ansiosta korvikevalmistajien rooli pysyy maltillisena. Päivittäistavarakaupoissa ei näy korvikemaistiaisia eikä neuvoloista jaeta ilmaisia näytepakkauksia. Maailmassa on kuitenkin paljon maita, joissa korvikekoodin sisällöllä ei ole lainvoimaa. Tämä näkyy heti aggressiivisena ja harhaanjohtavana korvikemarkkinointina ja korvikevalmisteiden epätasalaatuisuutena ja jopa haitallisuutena. Imetys koskettaa ja herättää tunteita. Imetyksestä puhuttaessa peräänkuulutamme luotettavaa tietoa sekä kykyä asettua toisen asemaan. Ei tuomita, vaan tuetaan. Saija Ohtonen-Jones toiminnanjohtaja Imetyksen tuki ry Niina Mäkinen koulutuskoordinaattori, kätilö, imetyskouluttaja Imetyksen tuki ry