Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

WWF:n raportti antaa hälyttävän kuvan luonnontilasta – selkärankaisten villieläinten lajikannat ovat romahtaneet 50 vuodessa

WWF:n tuorein Living Planet 2020 -raportti antaa hälyttävän kuvan luonnon monimuotoisuuden tilasta ja selkärankaisten villieläinten populaation kehityksestä. Raportin mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot eli alueelliset lajikannat ovat pienentyneet noin 68 prosenttia vuodesta 1970 lähtien. – Raportin tulokset ovat selkeä osoitus luonnon ahdingosta. Kun populaatiot pienentyvät jatkuvasti ja voimakkaasti, kehitys johtaa vääjäämättä lajien uhanalaistumiseen ja myös sukupuuttoriskin kasvuun, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo. WWF:n Living Planet -raportissa seurataan yli 4 300 selkärankaisen eläinlajin yli 20 800 populaatiota eri puolilla maapalloa. Nämä populaatiot ovat vähenneet dramaattisesti vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa. Järjestön seurannassa on nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja. Merkittävin syy selkärankaisten villieläinpopulaatioiden pienentymiselle on ihmisen toiminta, joka tuhoaa eläinten elinympäristöä. Uhkana ovat myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos. – Olemme jo pitkään hyödyntäneet luontoa yli sen kantokyvyn. Ylikulutuksen on loputtava, sillä monimuotoinen luonto on myös meidän ihmisten hyvinvoinnin perusta. Luonto tarjoaa meille muun muassa ruokaa, puhdasta vettä ja lääkeaineita, Rohweder sanoo. Raportissa todetaan, että jopa 75 prosenttia maapallon jäättömästä maa-alasta on merkittävästi ihmisen muokkaamaa ja suurin osa merien ekosysteemeistä on uhattuna ihmisen toiminnan vuoksi. Koskemattomat maa-alat ovat muokattu maatalouden tarpeisiin ja meristä suurin osa on liikakalastettu. Maailman arvokkaista kosteikoista yli 85 prosenttia on kadonnut. Viidessäkymmenessä vuodessa ilmiötä ovat vauhdittaneet väestön liikakasvu sekä maailmankaupan lisääntyminen. – Haasteena on muuttaa maatalous- ja kalastuskäytäntöjä sellaiseksi, jotka tukevat turvallista ruokatuotantoa, mutta samalla suojelevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Maataloudessa tämä tarkoittaa muun massa ympäristölle vaarallisten lannoitteiden ja kemikaalien käytön vähentämistä, raportissa sanotaan. Koronavirus on vakava hälytysmerkki Living Planet -raportin mukaan koronaepidemia on vakava hälytysmerkki koko ihmiskunnalle, sillä koronaviruksen leviäminen korostaa luonnon ja ihmisten terveyden välisiä kytköksiä. Samat syyt, jotka heikentävät luonnon monimuotoisuutta, nostavat riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen. Raportissa todetaan, että metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen ylikulutus nostavat riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen. – Lisäksi kaikkien koronakriisin elvytystoimien tulisi edistää luonnon monimuotoisuuden parempaa tilaa ja rajoittaa luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä, Rohweder sanoo. Kriisille on myös ratkaisu - se on ihmisen omissa käsissä Living Planet -raportin mukaan ratkaisuja tilanteen kääntämiseksi tarvitaan kipeästi ja tämä tarkoittaa suojelun lisäämistä eli luonnonsuojelualueiden ylläpitämisen lisäämistä ja ihmisten muokkaamien elinympäristöjen ennallistamista. Luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi tarvitaan myös luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä, tuotantotapojen kehittämistä ja ruokajärjestelmien uudistamista. – Luontoon ja ilmastoon liittyviä poliittisia päätöksiä ja niiden toimeen panemista ei saa enää lykätä. Ne ovat terveytemme, hyvinvointimme ja turvallisuutemme kannalta välttämättömiä. Ensimmäisenä toimenpiteenä valtioiden tulee sitoutua YK:n biodiversiteettikokouksessa 30 prosentin sitovaan suojelutavoitteeseen, joka on myös EU:n biodiversiteettistrategian tavoite, Rohweder toteaa. WWF:n Living Planet -raportti on tieteeseen perustuva julkaisu, joka seuraa maapallon luonnon monimuotoisuuden tilaa ja arvioi ihmisen toiminnan vaikutuksia luontoon. Raportti julkaistaan joka toinen vuosi ja siinä tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden tilaa seuraamalla selkärankaisten villieläinten populaatioiden kehitystä vuosien 1970 ja 2016 välillä. Luonnonsuojelua on lisättävä. Luonnonsuojelualueiden ylläpitäminen sekä ihmisten heikentämien elinympäristöjen, kuten metsien ja virtavesien, ennallistaminen. Valtioiden on sitouduttava YK:n biodiversiteettikokouksessa 30 prosentin sitovaan suojelutavoitteeseen. Suojelun lisäksi vaaditaan luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä ja tuotantotapojen ja erityisesti ruokajärjestelmien uudistamista, siten että ne tukevat luonnon monimuotoisuuden tilan parantumista. Ruoantuotannosta ja -kulutuksesta on tehtävä nykyistä kestävämpää. Kasvipainotteinen ruokavalio ehkäisee metsäkatoa ja elinympäristöjen pirstoutumista sekä hillitsee ilmastonmuutosta. Lähde: WWF:n Living planet -raportti