Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Suoratoistopalvelut virittivät teinien musiikkimaun

Aika ajoin mennyttä kaipaavat setähenkilöt kauhistelevat nykynuorten heikkoa musiikintuntemusta. Kännyköistään puhemusiikkia kuuntelevat nuorisohenkilöt eivät kuulemma ymmärrä akustiikan saati laatumusiikin päälle mitään. Höpö, höpö. Juuri enempää ei väärässä voisi olla. Pieni vertailu teinimusiikin tuntemukseen lienee paikallaan. Päätin peruskouluni 30 vuotta sitten. Tuolloin kaveripiirissäni oli kovia musiikinharrastajia. Monet osasivat soittaa, minä en. Musiikkia kuunneltiin paljon. Lähiympäristön c-kasettirivistöistä oli helposti pääteltävissä, että suosituin artisti oli nimeltään Sekalaista . Omat suosikkini olivat kyseiseltä artistilta sellaisia tallenteita kuin " Kesä -89 ", " Sekalaisia hitaita " tai " Bonjovi yms ." Syvempi tarkastelu noille tallenteille osoitti puutteellisen englanninkielentaidon. Kappaleiden nimet oli kirjoitettu usein kuten niiden arveltiin kuuluvan. Tallenteiden parasta antia näin jälkikäteen ei todellakaan ollut äänentoistollinen laatu, vaan livetaltiointiin verrattavat, tahattomat sattumukset. Tapani Ripatin tai Pertti Salovaaran kappaleen päälle puhutut sutkaukset raivostuttivat, mutta ne ovat nyt äänitteiden helmiä. Kovin laajaa musiikillista kattausta nuo c-kasetit tai lp-levykokoelmat eivät tarjonneet. Ne koostuivat lähinnä paikallisen marketin levyhyllyvalikoimasta tai Fazerin musiikkikerhon suosikkilistoista. "Taidemusiikkia" saattoi onneksi käydä kuulemassa kirjastossa. Mitä kuuntelevat nämä suoratoistopalveluihin tottuneet teinit vuonna 2019? Ihan mitä haluavat. Musiikkimaku ei ole enää välineistä kiinni, kun kaikki maailman musiikki on napinpainalluksen päässä. Oma poikani tuntee suosikkiartistieni taustat itseäni paremmin, sekä osaa suositella minulle sopivia äänitteitä bändeiltä, joista en ole kuullutkaan. Makuasioista voi ja pitää kiistellä, mutta suoratoistopalvelut tekivät tyhjäksi musiikkimaun riippuvuuden naapuruston levynhankintakyvystä. Empiiristen kokemusteni mukaan teinit kuuntelevat nykyisin hyväksi havaitsemaansa musiikkia genrerajoista välittämättä. Teinifutisjoukkueen pukuhuoneessa soi sen puhemusiikin välissä niin vanha hevi kuin Kikka.