Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Porin rakennusvalvonnan Karjanoja Uusi Panimo -rakennuksen kohtalosta: Ahneus on ehtymätön luonnonvara

"Rakennusliike MVR-Yhtymä Oy ei pura ja rakenna uudelleen Karhukorttelin Uusi Panimo -nimistä vanhaa panimorakennusta." Koko Karhukorttelin valtavan kiinteistömassan rakentajan ilmoitus tuli Porin rakennusvalvonnalle tiedoksi kuluvalla viikolla. Tähän saakka pidettiin itsestäänselvyytenä, että rakentaja toteuttaisi kokonaisuuden sovitun mukaisesti. – Meillä on voimassa oleva rakennuslupa, jossa ovat ehdot kohteen rakentamiselle. Ehdoissa on, että Uuden Panimon suhteen toimitaan museon ohjeiden mukaan, toteaa Porin rakennusvalvonnan päällikkö Matti Karjanoja . Museon ohje on ollut, että rakennus korjattaisiin tai edes annetun poikkeamisluvan mukaisesti purettaisiin ja rakennettaisiin uudelleen perinteitä vastaavaan ulkoasuun. Uusi Panimo valmistui vuonna 1938, ja se on merkitty Porin asemakaavassa suojeltavaksi rakennukseksi. Karjanojan mukaan rakennus on pahoin ränsistyneenä vaarana terveyden ja turvallisuuden kannalta sekä rumentaa ympäristöä. Puluja ja mahdollisia tuhoeläimiä majoittavan rakennuksen nykykuntoon Karjanoja ei kuitenkaan syyllistäisi pelkästään MVR-Yhtymää. – Ränsistyminenhän alkoi jo edellisen omistajan eli Sinebrychoffin aikana. Kun suojelupäätöstä tehtiin ja alueen kaavaa laadittiin, rakennus oli vielä kymmenen vuotta sitten kohtuullisessa kunnossa, sanoo Karjanoja ja muistuttaa, että MVR-Yhtymän pitäisi kantaa rakennuksen nykyisenä omistajana myös moraalinen vastuu alueen kokonaisuudesta. – Yhtiö on saanut kaupungilta hyvin suopean ja joustavan kohtelun alueen rakentamisessa. Suurta joustoa on ollut esimerkiksi siinä, että yhtiön on sallittu siirtää kahdeksan pysäköintipaikkaa Karhukorttelista Satamaidon kortteliin. Lisäksi paikkoja tulee uudessa kaavassa katuosuudelle. Siinä on ojennettu rakentajalle puhdasta rahaa satoja tuhansia. Karjanoja pitääkin merkillisenä, että rakennusyhtiö lähtee teutaroimaan vastaan hyvin pienestä osasta valtavaa hanketta. – Alue käsittää 28 000 kerrosneliötä, kun otetaan huomioon Satamaidon tontille nousevat rakennukset. Nyt kiistellään 800 neliön rakennuksesta tai sen kunnostamisesta, joka on vähäinen osuus hankekokonaisuudesta. – Tällaisissa tapauksissahan ahneus on ehtymätön luonnonvara. – Nykytilaansa ränsistymään rakennusta ei voi jättää. Se pitää saattaa ainakin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään kuntoon ja ulkoasultaan sellaiseksi ettei se rumenna ympäristöä. Tilanne harmittaa nyt erityisesti alueen asukkaiden puolesta sekä muuten hienon kokonaisuuden kannalta. Jokin rappauksen kustannus on vähäpätöinen suhteutettuna koko aluerakentamishankkeen kokoon. Karjanojan mukaan kyse ei nyt ole pelkästään Porin Uuden Panimon rakennuksesta, vaan tavasta, jolla vanhaa perimää kunnioitetaan joka puolella. – Joskus rakennusyhtiöiden on liian helppo yrittää välttää vastuitaan jättämällä jokin sovittu asia kunnostamatta. Kun kaupunkikuvallisesti tärkeä kohde vuosi vuodelta ränsistyy, alkaa vaikuttaa siltä, ettei sitä voitaisi enää pelastaa, vaan purku olisi ainoa mahdollisuus. – Kokonaan omia asioitaan ovat yhtiöiden yritykset päästä vastuistaan eroon siirtämällä kiusallinen kohde taseestaan kolmannelle osapuolelle, jolla hartiat eivät kuitenkaan riitä välttämättä toteutukseen. Mutta eihän tällaista voi Porissa tapahtua. Eihän? Karjanoja näkee, että tärkeiden historiallisten kohteiden kunnostamiselle ja säilyttämiselle pitäisi olla myös julkista painetta ja ryhtiä ratkaisuille. – Kaupunki on ottanut hienosti vastuuta vanhoista rakennuksista kuten hotelli Otavan kunnostamisen käyttötarkoituksen muutoksineen. Aina kohteita ei kuitenkaan voi laittaa kaupungin ja veronmaksajien syliin. – Esimerkiksi kunnostuksesta voisi ottaa myös Helsingin Lasipalatsin, joka päästettiin vuosikymmeniä ränsistymään purku-uhan alaisuudessa, mutta saatiin vihdoin 90-luvun lopulla uuteen loistoonsa Amos Rexin kera. Karhukorttelin asukkaat olleet yllättyneitä siitä, että rakennusyhtiö ilmoitti vetäytyvänsä hankkeesta. Ränsistyneen uuden Panimon vastapäätä on vieläkin näyteikkunassa havainnekuva koko alueesta, jossa panimorakennus kylpee kauniin valkoisena funkisrakennuksena uudisrakennusten keskellä. Karhukorttelissa asuva Porin arvovaltainen ex-kaupunginjohtaja Martti Sinisalmi on seurannut panimon kohtaloa paraatipaikalta. Olen korjauksen kannalla. Rakennusyhtiön pitää lunastaa siisteyslupaus. Yhdyn Satakunnan museon kantaan rakennuksesta, sanoo Sinisalmi. Ex-kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola asuu hänkin Karhukorttelissa. Ajatusmaailmani on kyllä ollut se, että rakennus korjataan. En ole ajatellut, että tämä asia "muuttuisi hovissa", sanoo Laitinen-Pesola. MVR-Yhtymä teetti uuden asuinalueen keskellä olevaan panimorakennukseen kuntokartoituksen, jossa todettiin että rakennus oli pahoin vaurioitunut sisällä olevasta homekasvustosta. Yhtiö haki ja sai poikkeamisluvan, jossa panimorakennus purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin uusi, ulkoarkkitehtuuriltaan vanhaa rakennusta vastaava rakennus. Yllättäen yhtiö ilmoitti kuluneella viikolla, että se ei purkaisi ja rakentaisi uutta panimorakennusta. Syyksi tähän MVR-Yhtymän toimitusjohtaja Rami Viitasaari totesi, että "aikataulu venyi liian pitkäksi, jonka vuoksi toteutus hankaloitui ja yhtiömme taloudellinen tappio olisi kasvanut liian kohtuuttomaksi". Satakunnan museon (SK.12.2.) mukaan erimielisyys on etenkin uuden rakennuksen ulkokäsittelystä. Museo on edellyttänyt, että uuteen panimorakennukseen tehtäisiin perinteinen kolmikerrosrappaus, joka on edelleen käytössä rakennusalalla. Rakennusyhtiö olisi halunnut toteuttaa korvaavan rakennuksen erilaisella runkojärjestelmällä ja rappausmenetelmällä.