Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Jonkun potilastietoja katsellaan asiattomasti tänäänkin – tietosuojaan luotetaan yleisesti, mutta todellisuus on toista

Potilaiden terveystietojen perusteeton katselu on paljon yleisempää kuin tiedetään. Tuomioistuimien päätökset henkilörekisteririkoksista kertovat, että tietosuojajärjestelmä vuotaa sekä kunnallisella että yksityisellä puolella. Tilanne on räikeässä ristiriidassa sen hyvin yleisen käsityksen kanssa, jonka mukaan nimenomaan arkaluonteisilla terveystiedoilla on erityisen korkea salassapitosuoja. Joitakin vuosia sitten Tehyn tutkimuksessa yhdeksän suomalaista kymmenestä kertoi luottavansa siihen, että heidän henkilötietojaan käsitellään terveydenhuollossa lainmukaisesti. Todellisuus on kuitenkin toista. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio arvioi viime vuonna Helsingin Sanomien haastattelussa ( HS 9.1.2018), että potilastietoja urkitaan joka päivä jossakin päin Suomea. Tietosuojavaltuutetun toimisto antaa vuosittain 200–400 terveydenhuollon rikosasioihin liittyvää lausuntoa poliisille tai syyttäjälle. Se on paljon, mutta kertoo tietosuojavaltuutetun mukaan vain jäävuoren huipusta. Julkisuuteen tulleiden tuomioistuinratkaisujen mukaan urkintatapaukset voivat kohdistua niin yksittäisiin henkilöihin kuin huomattavan laajaan massaan. Uutiset ovat kertoneet urkintatapauksista, joissa on asiattomasti katsottu jopa 200–250 potilaan terveystietoja. Ne ovat äärimmäisiä tapauksia, mutta kertovat järjestelmässä olevasta valuviasta. Satakunnan Kansa on uutisoinut viime viikkoina kolmesta pelkästään lokakuussa annetusta urkintatuomiosta, joissa terveydenhoitoalan henkilökuntaan kuuluneet ovat urkkineet lähipiirinsä tai entisen lähipiirinsä terveystietoja. Vaikka urkinnasta jääkin aina jälki järjestelmään, oikeustapaukset kertovat siitä, että valvontajärjestelmä toimii pahoin viiveellä. Esimerkiksi SK :n uutisoimissa tapauksissa vasta urkinnan uhreiksi joutuneiden omat epäilyt ovat käynnistäneet tutkinnan. Näin ei pitäisi olla. Terveysalan tietojärjestelmien pitäisi hälyttää heti, kun potilaan tietoja avaa katsottavaksi henkilö, jolla ei ole hoitosuhdetta tai muuta perusteltua syytä siihen. On outoa, ettei tänä kehittyneen tietotekniikan aikana ole löydetty ratkaisua näin vakavaan, potilastietojen suojaan liittyvään rakenteelliseen ongelmaan.