Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Satakuntalaiset perinnerakentajat suunnittelevat uutta ekologista tyyppitaloa vuosisadoiksi – Se ei saa näännyttää rakennuttajaa velkakuormallaan

Rakentamisen ammattilaisten satakuntalainen yhteenliittymä on ottanut kunnianhimoisen tavoitteen palauttaa kestävät perinnerakentamisen menetelmät nykyaikaiseksi omakotirakentamiseksi. Piirustuslaudalla on tyyppitalo, joka olisi iätön ja muutettavissa asukkaiden elämänvaiheiden vaihtuviin tarpeisiin. Kohtuullisen neliömäärän pientalon on määrä nousta myös ilman näännyttävää velkakuormaa, joka tapaa seurata tavanomaista nykyaikaista omakotirakentamista. Idean pioneereina ovat porilaisen, hirsirakentamiseen erikoistuneen Hirrest Oy:n yrittäjä Janne Aikonen , porilainen pintakäsittelyn ja restauroinnin käsityöammattilainen Paula Manninen ja eurajokelaisen Arkkitehtitoimisto Elon arkkitehti Hanna Elo . He ovat hankkineet kokemusta vanhan rakennuskannan korjaamisessa, jonka pohjalta on syntynyt ajatus soveltaa historiallisen rakennuskannan parhaita osia uudisrakentamiseen ja tyyppitaloksi. Heillä ei ole vielä esittää prototyyppiä, mutta peruslinjat on hahmoteltavissa koetelluista tyyppitaloista, esimerkiksi sotien jälkeen rakennetuista rintamamiestaloista, jotka parhaimmillaan kestävät aikaa ja ovat muunneltavissa, kohtuullisesti huollettavissa ja korjattavissa. – Talon koko voisi olla esimerkiksi kuusi metriä kertaa kuusi metriä. Siihen mahtuisivat elämiseen tarvittavat neliöt ja tarvittaessa vinttikerrokseen lisätilaa, jos perhekoon kasvu sitä edellyttää. Mahdollista olisi myös jatkaa taloa vaikka lisäosalla. Heidän mielestä omakotitalon ei tarvitse olla vanhan kansakoulun kokoinen, 300 neliömetrin kaksikerroksinen jättiläinen, jossa lasten lähdettyä maailmalle pariskunnat huhuilevat toisiaan. Se on kyllä aika yleinen asumisen ihanne Suomessa. Hanna Elo sanoo, että perheen elämiseen tarvittavat tilat on sovitettavissa hyvinkin pohjaltaan 50 neliömetrin pientaloon, kun varaa on mennä tarvittaessa ylöspäin. Janne Aikonen lisää, että mainitulla neliömäärärajalla ovat rakentamisen määräyksetkin joustavammat ja mahdollistavat rakentamisen järkevillä kustannuksilla Maalla ja kaupungeissa on pientaloja malliksi, jotka ovat kestäneet jopa vuosisatoja. Niitä löytyy maaseudulta ja esimerkiksi Vanhasta Raumasta. Talot ovat edelleen asuttavissa vuosisatojen jälkeenkin. Kolmikko ihmettelee miksi vanhat koetellut perinnerakentamisen menetelmät ja materiaalit eivät oikein kelpaa, vaan niiden sijaan rakennetaan ajattelulla, että asuinrakennuksella on rajattu elinkaari. Sen päättyessä rakennus ja materiaalit muuttuvat jätteeksi. Kirjavilla materiaaleilla kuorrutetut talot ovat usein vaativia korjattavia. Vaikeimpia ovat sisäilma- ja kosteusongelmat. Hakematta tulevat mieleen maanvaraisen betonilaatan päälle tehdyt tasakattotalot ilman räystäitä. – Sen sijaan voisi rakentaa talon hirrestä, joka voidaan tarvittaessa korjata ja uusia tarvittaessa vahingoittuneet osat, Janne Aikonen mainostaa. Hanna Elo lisää hahmotellun tyyppitalon perusrakenteiden listaan luonnonkivestä rakennettavan perustuksen ja tuulettuvan rossipohjan sekä painovoimaisen ilmanvaihdon. Hän sanoo vanhojen historiallisten koeteltujen rakenteiden olevan sovitettavissa uudisrakentamiseen 2000-luvullakin. – Vaikka sähkö katkeaa, talo toimisi edelleen. Tämä ei tarkoita, että vaatimuksena olisi paluu sähköttömään ja vedettömään mummolaan, Paula Manninen korostaa. Rakentajaryhmä toivoo, että maailmantilanne olisi jo herättänyt kertakäyttökulttuurin vahingollisuuteen asuinrakentamisessa ja ohjaisi ekologisiin materiaalivalintoihin. He uskovat, että yhä useampi etenkin nuoremmista sukupolvista on tämän tiedostanut. Seuraavana vaiheena rakentajakolmikko toivoo löytävänsä rakennuttajan, ihmisen tai perheen, joka lähtisi mukaan heidän hahmottelemansa modernin perinnerakentamiseen perustuvan asuintalon rakentamiseen. Maalina on yhteiskäyttöinen tyyppitalo, joka olisi kuvattu minitalo tai tarpeen mukaan kookkaampi versiokin. Budjettitavoitteena on olennaisesti huokeampi rakentaminen kuin nykyisissä 200 000–300 000 euron omakotitalohankkeissa. He toivovat, että maakunnasta tai miksei etäämpääkin löytyisi ideaan tarttuva yhteistyökumppani. Heidän tarjouksena on talon piirustusten laatiminen, yksityiskohtainen rakennustyön työselitys sekä ainemenekkilaskenta, jonka tavoitteena on rajoittaa hukkamateriaali minimiin. Tarvittaessa on apuna paikallinen perinnerakentajien verkosto, jos rakennuttaja niin haluaa.