Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Kriisikeskustan kahden koon kisa

Keskustan puheenjohtajakisasta on sukeutumassa yhä todennäköisemmin vain kahden kisa, eli puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmunin ja viime kaudella eduskuntaryhmää vetäneen Antti Kaikkosen välillä. Valtiovarainministeri Mika Lintilä ilmoitti perjantaina, ettei hän lähde kisaamaan keskustan puheenjohtajuudesta. Lintilä sanoo Suomenmaan haastattelussa, että syyt ratkaisuun ovat käytännölliset. Elokuussa pitää paneutua budjettiriiheen, eikä silloin ole aikaa kiertää Suomea markkinoimassa itseään. Toinen syy on EU-puheenjohtajakausi, joka teettää ministereillä lisätöitä. Tosin näistä lisätöistä saavat osansa myös elinkeinoministeri Kulmuni ja puolustusministeri Kaikkonen. Lintilä olisi lisännyt kisan kierroksia Lintilän mukaantulo olisi ollut kilpailun kannalta hyvä, sillä silloin kisa olisi saanut enemmän kierroksia alleen. Onhan keskustassa usein ajateltu, että mitä useampi ehdokas sen parempi. Se saa kenttäväen innostumaan. Nyt kisa jää kahden kaupaksi, sillä muut varteenotettavat ehdokkaat ovat jo kieltäytyneet yksi toisensa jälkeen. Heitä ovat eduskuntaryhmää nyt vetävä Antti Kurvinen , varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen sekä kansanedustaja Mikko Kärnä . Kisaajien suosio tasainen Kaikkosen ja Kulmunin suosiosta on ehditty tehdä pari gallupia. Toisessa Kaikkonen oli suositumpi, toisessa Kulmuni. Vaalityö on vasta alkamassa, joten pitkälle meneviä ennustuksia ei kannata tehdä. Oli uusi puheenjohtaja sitten kumpi tahansa, niin häntä odottaa tehtävä, joka voi kuvailla erittäin hankalaksi. Puheenjohtajan on saatava puolueen kannatus nousuun. Keskustan kannatus on ollut laskusuunnassa pitkään ja viimeisin Ylen mittaus kannatuksesta löi puolueelle sellaiset madonluvut pöytään, että moni haukkoi henkeään. Keskustan kannatus vajosi ennätyksellisen alas eli 11,7 prosenttiin. Luku on hätkähdyttävä, kun muistetaan, että neljä vuotta sitten neliapilat olivat reippaasti Suomen suurin puolue ja pääministeripuolue. Alhaiseen kannatukseen annetaan monenkirjavia selityksiä. Osa kannattajista nukkuu edelleen, kun he kyllästyivät viime vaalikaudella liian kokoomusvetoiseen hallitustyöhön. Keskustan meno hallitukseen vaalitappioiden jälkeen ei liioin ole ollut kaikkien mieleen. Ääniä virtaa perussuomalaisille Toinen tärkeä syy on, että keskustan ääniä virtaa tasaiseen tahtiin perussuomaisille. Aikamoinen sateentekijä uuden puheenjohtajan pitää olla, jos se pystyy nostamaan puolueen alhostaan. Keskustan poliitikot puhuvat puolueen viestin kirkastamisesta ja siitä, ettei puolue saa kumartaa joka suuntaan. Oma linja on löydettävä, ja siitä on pidettävä kiinni. Tämän luulisi olevan helppoa tilanteessa, jossa keskusta sai hallitusneuvotteluissa läpi kaikki kymmenen kynnyskysymystään. On sanottu, että Suomella on nyt keskustalaisin hallitusohjelma kuin aikoihin. Jos se toteutuu täysimääräisesti, niin eikö olisi loogista, että myös kannatus lähtee kiitoon? Sipilä pani Suomea kuntoon, ei riittänyt Näin ei välttämättä tapahdu. Politiikka on kummajaisten peliä. Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pani Suomea kuntoon, vakautti taloutta, lisäsi työllisyyttä, purki sääntelyä, mutta ne eivät riittäneet. Kansa antoi potkut. Lisäksi puoluekartta on kokenut aikamoiset rajansiirrot. Meillä ei ole yhtään puoluetta, joka nauttisi yli 20 prosentin kannatusta. Sen sijaan on syntynyt uusia keskisuuria puolueita. Menneestä ei nyt kannata ottaa oppia, sillä historia ei välttämättä toista itseään. On myös hyvä muistaa, että niin kauan kuin perussuomalaiset eivät ole hallitusvastuussa, niin heidän potti voi paisua rauhassa. Oppositiosta on helppo luvata yksitoista hyvää ja kymmenen kaunista. Ei tarvitse mennä kuin viime kevätkaudelle ja eduskuntaan muistelemaan, mitä kaikkea oppositio lupasi, tuoreena esimerkkinä vaikkapa hoitajamitoitus, joka ei hoidukaan niin nopeasti kuin uskoteltiin.