Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

EU:n on tuettava Suomen maakuntia tasapuolisesti – Suomessa ei ole enää heikompia alueita, jotka tarvitsevat muita enemmän rahaa

Tuoreessa hallitusohjelmassaan Antti Rinteen hallitus lupaa huolehtia elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko Suomessa. Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021-2027. Kyse on 4-5 miljardin kehittämishankkeista, joten ei ole yhdentekevää, miten rahat suunnataan. Koko Suomen etu on asetettava tärkeimmäksi tätä päätöstä tehtäessä. Kuva Suomen alueiden kehittyneisyydestä on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Mielikuva köyhästä ja kurjasta pohjoisesta tai vauraasta etelästä ei enää pidä paikkaansa. Itä- ja Pohjois-Suomi suuralueena on kuronut kiinni kehittyneisyyseroa muuhun Suomeen. Samaan aikaan erot eteläisten ja läntisten maakuntien sisällä ovat kasvaneet, hyvin haasteellisia alueita löytyy nyt ympäri Suomea. EU:n aluepolitiikan tarkoituksena on tukea heikoimpien alueiden kehitystä kohti eurooppalaista tasoa. Tällaisia alueita Suomessa ei ole. Suomi saa aluepoliittisen tukensa EU:n kriteerien mukaan. Niissä painottuvat esimerkiksi bruttokansantuote, työttömyys ja harva asutus. Päätös siitä, miten Suomi käyttää nuo varat, on kuitenkin täysin omissa käsissämme. Nykyisellään huomattava osa EU:n kautta saatavasta tuesta on ohjautunut Itä- ja Pohjois-Suomeen pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden tuen kautta. Suomessa harjoitettu, EU:n tukema aluepolitiikka on ollut ”suuri tulonsiirto” Itä- ja Pohjois-Suomelle, kertyyhän Suomen maksama EU-jäsenmaksu pääosin Etelä- ja Länsi-Suomesta. Nyt olisikin aika tarkastella asiaa uudestaan. Politiikan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kannalta on perusteltua siirtää rahoituksen painopistettä tasaisemmin koko Suomeen, kun erot suuralueiden välillä ovat tasoittuneet. Jatkossa aluekehityksen kannalta on merkityksellistä, että alueiden kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista voidaan tukea korostamalla toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia kaikilla alueilla mahdollistavasta eikä poissulkevasta näkökulmasta. Alueiden kehitystä tulee tarkastella muutamaa suuraluetta hienojakoisemalla tasolla. Siten voidaan paremmin huomioida sekä alueelliset erityispiirteet että alueiden erilaiset kehittämistarpeet. Tärkeää on myös käsitellä samaan kehittyneisyysluokkaan kuuluvia alueita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Eteläisen ja läntisen Suomen maakunnat esittävät, että tulevalla EU:n aluepolitiikan kaudella Suomi jakaa kehittämisvarat yhden koko maata koskevan ohjelman kautta nykyistä tasaisemmin koko maahan. Aluepolitiikassa tulee korostaa koko Suomen etua ja alueiden kehittämisen kansallisia tavoitteita. Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tehokas toteutus Suomessa edellyttää varojen merkittävää kohdentumista Etelä- ja Länsi-Suomeen. Asko Aro-Heinilä maakuntajohtaja, Satakuntaliitto Ossi Savolainen maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto Pasi Patrikainen ylijohtaja, Keski-Suomen ELY-keskus