Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Merja-äidillä tuli mitta täyteen, vaatii omaishoitajia ryhtymään lakkoon – mihin katosivat hallituksen lupaamat miljoonat?

Tämän vuoden lokakuussa Merja Salmisen kärsivällisyys loppui. Hän päätti vihdoin tehdä jotain konkreettista yhteiskunnan epäkohdalle, joka oli kaivertanut pitkään hänen mieltään. Nyt Salminen vetää Palava sydän -nimistä kansanliikettä, jonka tavoitteena on parantaa omaishoitajien asemaa. Hänen perustamaansa Facebook-ryhmään liittyi neljässä viikossa tuhatkunta jäsentä. – Yllätyin jäsenten suuresta määrästä ja saamastani julkisuudesta, vaikka tiesin, että tämän asian avaamiselle on ollut selkeä tilaus. Salminen myöntää kokeneensa rimakauhua itsensä likoon laittamisesta. Ulostuloon liittyi ahdistusta, epävarmuutta ja yöpainajaisia. – Käynnistin kansanliikkeen lynkkauksen uhallakin. Asiat eivät etene pelkällä voivottelulla, vaan jonkun oli nyt pakko nostaa kissa pöydälle, sanoo nelilapsisen paimiolaisperheen 58-vuotias äiti. Mihin valuvat miljoonat? Salmisen mielestä omaishoitajia kohdellaan äärimmäisen eriarvoisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Kaikki heistä eivät esimerkiksi saa lainkaan tarvitsemaansa tukea, koska se riippuu kuntakohtaisista määrärahoista. Huonoimmassa asemassa olevat omaishoitajat tekevät raskasta työtään ilman lomia tai minkäänlaisia palveluja koteihinsa. Osa elää köyhyysrajalla. – Kansanliike perustettiin, koska omaishoitajia poljetaan koko ajan syvemmälle maanrakoon. Kaikki lupaukset ovat olleet yhtä tyhjän kanssa, ja hallituksen omaishoidolle kohdennetut miljoonat valuvat jatkuvasti johonkin muualle, Salminen lataa. Kunnat saivat 2016–2019 valtion määrärahaa vanhusten ja vammaisten omaishoitoon noin 310 miljoonan euron verran. Iso ongelma on se, että tukirahat ohjautuvat erittäin huonosti niille nimettyyn osoitteeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna tekemä kysely paljasti, etteivät kaikki kunnat edes tienneet lisärahasta. Useissa kunnissa siitä ei ole lohjennut senttiäkään omaishoitajille. – Sen pitäisi olla korvamerkittyä rahaa, jota ei voitaisi viedä meiltä pois. Tuen kohdentamista voitaisiin valvoa nykyistä paremmin, Salminen sanoo. Kansalaisaloite ja lakko Salmisen esiin nostamat ongelmat koskettavat valtavaa määrää suomalaisia. Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista noin 60 000 on sitovia ja vaativia. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman (STM 2014) selvityksen mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Kunnallisen omahoidon tuen piirissä on 47 500 omaishoitajaa, joista yli 65-vuotiaita on reilusti yli puolet. Salminen kehottaa päättäjiä laskemaan, kuinka paljon näiden kaikkien omaishoidettavien kärrääminen hoitolaitosten oville tulisi maksamaan yhteiskunnalle. – Itse laskin kulut, mutta en yritä lausua summaa ääneen. Luku on kymmennumeroinen. Salminen on taustajoukkoineen laatinut myös kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan muutosta vuodelta 2005 peräisin olevaan lakiin omaishoidon tuesta. 18. maaliskuuta 2020 Palava sydän -kansanliike järjestää Helsingissä mielenosoituksen, jossa omaishoitajat ja heidän tukijansa marssivat Arkadianmäelle. Samaan aikaan on tarkoitus marssia Oulussa, Kuopiossa ja mahdollisesti myös muissa Suomen kaupungeissa. – Ideana on yhden päivän lakko, jossa kieltäydytään omaishoitajan työstä, Salminen selventää. Hänen mukaansa hoidettavan laitospäivä maksaa yhteiskunnalle 300–500 euroa vuorokaudelta. – Siitä, että jokainen omaishoitaja jättää hoidettavansa laitokseen tai hankkii hoitajan kotiin päivän ajaksi, kertyy yhteiskunnalla iso lasku ja paljon muita ongelmia, Salminen sanoo. – Samalla mitataan se, miten tämä mielenosoitus tulee vaikuttamaan tukeemme ja arvostukseemme. Merja Salminen kertoo, miksi omaishoitajien kansanliike tarvitaan. Uupumusta ja masennusta Salminen itse on toiminut 31-vuotiaan Lauri -poikansa omaishoitajana tämän syntymästä saakka. Heidän arkeaan helpottaa se, että hoitosuhdetta tukee merkittävällä tavalla aviomies Mika Salminen . Salmisen mukaan omaishoitoon liittyvien epäkohtien lista on venähtänyt aivan liian pitkäksi. Ne kaikki kulminoituvat siihen, että monet omaishoitajat ovat uupuneita, itkuisia, tuskaisia, loppuunpalamisen partaalla tai jo suistuneet sen yli. Salminen kertoo hoitavansa Lauri-poikaansa ”80 sentin tuntipalkalla 24/7 -tahdilla”. Omaishoitolain mukaiset kolme vapaapäivää kuukaudessa tulevat enemmän kuin tarpeeseen. – Yöt valvon monitorin ääressä, ja päivät olen silmät ristissä. Kiukuttelen Mikalle, koska en voi tehdä sitä Laurille, Salminen summaa. – Olen ollut välillä henkisesti aivan loppu, ja sekin täytyy myöntää, että rankimpina aikoina päässäni pyöri itsetuhoisiakin ajatuksia. Sen olen oppinut, että jokaisesta hyvästä päivästä pitää nauttia. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että omaishoitajien jaksamista tuettaisiin vapaiden säästämisellä ja kerryttämiselle. Omaishoitajilla pitäisi olla myös oikeudet maksuttomaan terveydenhuoltoon ja sairauslomiin. – Tällä hetkellä joudumme itse maksamaan lomamme, eli sen, että saamme loman ajaksi hoidettavamme laitokseen tai hoitajan kotiimme, Salminen sanoo. Nykylaissa omaishoitajien vähimmäispalkkio on noin 400 euroa ja korotettu palkkio noin 800 euroa kuukaudessa. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan palkkion nostamista, sen verokohtelun helpottamista ja palkkiomäärän yhdenmukaistamista asuinkunnasta riippumattomaksi. Hymyä kipujen keskeltä Merja Salminen asuu poikansa ja miehensä kanssa funkkis-tyylisessä rivitalossa entisen Paimion parantolan alueella. Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa toimii tällä hetkellä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämä lasten ja nuorten kuntoutuskeskus. Perheen kolme muuta lasta ovat jo itsenäistyneet ja asuvat omillaan. Heillä on äidin näkemyksen mukaan asiat kaikin puolin hyvin. – Olen äärettömän ylpeä kaikista neljästä lapsestani. Onhan Laurillakin ammatti; hän on oloneuvos! Salmisen mukaan vaikeasti vammainen Lauri-poika syö huonosti ja on jatkuvasti väsynyt. Kovimmat kivut johtuvat siitä, että hänen lonkkansa on pois paikaltaan. – Lonkkaa ei uskalleta leikata, koska hänellä on sellaiseen operaatioon liian heikko sydän. Lauri on leikattu ja käynyt tiputuksessa niin monta kertaa, että ainoa suoni hänellä on reiden sisäpuolella. Siinä on nyt infuusioportti. Lauri jaksaa kaikesta huolimatta hymyillä – varsinkin silloin, kun hän pääsee kodin ulkopuolisesta päivähoidosta iltapäivällä takaisin äitinsä ja isänsä luokse. Salminen on kulkenut ammatillisestikin samaa polkua miehensä kanssa, sillä he molemmat ovat sairaanhoitajia. Mikan työnkuvaan kuuluvat lisäksi palveluesimiehen tehtävät Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO:ssa Paimiossa. – Olen ollut työelämässä silloin kun Lauri on voinut hyvin. Nyt olen keikkalainen, joka menee töihin tilanteen niin salliessa, Salminen kertoo. 24.11.–1.12. vietetään valtakunnallista omaishoitajien viikkoa .