Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

STM:n Varhila MTV:lle: Oireettomien laajamittainen koronatestaus ilman riskiperusteisuutta tehotonta

Oireettomien ihmisten laajamittainen koronatestaaminen ilman riskiperusteisuutta on huomattavan tehotonta, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila MTV:n uutisten haastattelussa. Tehottomuutta hän perustelee sillä, että negatiivisen tuloksen saanut voi seuraavan päivän testissä saadakin positiivisen tuloksen. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) esitti lauantaina Twitterissä koronavirustestauksen rinnakkaisjärjestelmää, johon pääsisi oma-aloitteisesti. Varhila kuitenkin sanoo MTV:n uutisten haastattelussa, että koronatestausstrategiaan tulee muutoksia ensi viikon alussa. Jatkossa testiin pitäisi päästä päivässä ja tulokset pitäisi tulla seuraavan päivänä. Lisäksi oireettomien testaamista laajennetaan niihin, joilla on ollut riski saada tartunta esimerkiksi perheenjäseneltä, jolla on todettu tartunta. Käyttöön otetaan Varhilan mukaan myös pikatestit. Husin diagnostiikkajohtaja liputtaa rinnakkaisjärjestelmän puolesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sen sijaan kertoo kannattavansa tiede- ja kulttuuriministeri Saarikon ehdottamaa koronavirustestauksen rinnakkaisjärjestelmää. Lehtonen kertoo STT:lle, että Husin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) johtoportaat ehdottivat vastaavankaltaista testausjärjestelyä jo huhtikuussa. –  Ehdotimme huhtikuussa valtiovallalle, että Suomeen tulisi rakentaa automatisoitu testauslaboratorio, jonka testauskapasiteetti olisi yli 10  000 testiä vuorokaudessa. Meillä oli jo selvitysmieskin tarjolla asialle, mutta asia hautautui jonnekin byrokratian syövereihin, Lehtonen aloittaa. –  On todella hienoa, että asia nousee nyt takaisin esiin. Kannatan tätä ministerin ehdotusta lämpimästi, hän jatkoi. Saarikon ehdotus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajan Markku Tervahaudan ja johtaja Mika Salmisen taannoin ehdottamaan rinnakkaistestausjärjestelmään. Automatisoidusta analysoinnista apua Lehtonen korostaa, että erillinen rinnakkaistestausjärjestelmä vaatisi työvoimaa eri tavoin kuin nykymallissa. Näytteenotto on aina työvoimasidonnaista toimintaa, kun jokainen nenä-nielunäyte otetaan yksittäin ja vaatii näin ollen henkilöstöä enemmän. Näytteiden analysointitoimintaa voidaan kuitenkin automatisoida. –  Automatisoitu laboratorio pystyisi analysoimaan ison määrän näytteitä ja se ei olisi niin henkilösidonnainen kuin näytteenotto. Esimerkiksi Etelä-Koreassa tämän pandemian alkuvaiheessa luotiin pitkälti automaatioon perustuvia analyysilinjoja. Sellainen olisi myös Suomeen mahdollisuus rakentaa, hän kertoo. –  Korealaiset laittoivat kyseisiä linjoja pystyyn parissa kuukaudessa. Meidän ehdotuksestamme on mennyt nyt nelisen kuukautta aikaa. Veikkaisin siis, että valtionhallinnon toimia katsoen epidemia ehtii jo pitkälle, ennen kuin meillä olisi yhtään sellaista käyttövalmiina, Lehtonen naurahtaa. Lehtonen pitäisi itse realistisena, että automatisoitu analyysilaboratorio voisi olla mahdollisuus laittaa pystyyn kuukausissa laskettavalla aikataululla. –  Se vaan vaatisi ammattiosaajat, kuten yliopistollisten sairaaloiden laboratorioihmiset rakentamaan ja operoimaan sitä. Hoitotakuun velvoitteiden kevennys edessä? Husin diagnostiikkajohtaja sanoo, että näytteidenoton osalta voitaisiin toimia kuten keväällä, jolloin kiireettömän hoidon määräaikoja vapautettiin, jotta hoitajista saatiin lisäapua koronataisteluun. Samalla ratkaisulla nykyistä testausruuhkaa saataisiin tasoitettua. Hoitovelan kiinnikurominen vaatii kuitenkin tällä hetkellä omia satsauksiaan. –  Samanaikaisesti kun joudutaan kuromaan kiinni hoitovelkaa ja pitäisi lisätä näytteenottoon väkeä, niin hoitohenkilökuntaa ei yksinkertaisesti riitä. Mielestäni ainoa ratkaisu on, että kevennettäisiin hoitotakuun velvoitetta, jotta sairaanhoidosta voitaisiin ohjata väkeä ottamaan näytteitä, Lehtonen pohtii. Saarikko esittää, että rinnakkaistestausjärjestelmä toteutettaisiin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyönä. Käytännön toteutusta Saarikko ei avaa julkaisemassaan tiedotteessa tarkemmin. Lehtonen uskoo, että yksityistä sektoria varmasti tarvittaisiin jollain tavalla avuksi. Pelkkä testaus ei riitä Valtiollisista rinnakkaistestausjärjestelmistä on Etelä-Korean lisäksi kokemusta Tanskassa. Maassa on käytössä valtiollinen keskuslaboratorio näytteiden laajaan analysointiin. Tanskassa tilanne on pääosin vastaavankaltainen kuin Suomessa, myös siellä epidemia on kiihtynyt rajoitusten vapauttamisen jälkeen. –  On hyvä ymmärtää, että pelkkä testaaminen ei sinänsä riitä. Jos epidemia uudelleenkäynnistyy, niin on hyvä olla käytettävissä rajoitustoimenpiteitä. Erityisesti niitä pitää pohtia joukkoaltistumisia aiheuttavien paikkojen, kuten yleisötapahtumien ja yöelämän kohdalla, Lehtonen korostaa.