Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Lukon ja Ässien kiekkopomot haluavat terveemmät markkinat

Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt otti seuran nettisivuilla voimakkaasti kantaa jääkiekon kotimaisiin siirtomarkkinoihin. Sahlstedt totesi markkinat vastenmielisiksi, koska kilpailu seuraavan kauden pelaajasopimuksista alkaa jo varhain syksyllä. Joskus aiemminkin. Syksyllä 2016 Ässät tarjosi hyvissä ajoin jatkosopimuksia nouseville hyökkääjilleen Niko Ojamäelle ja Jarno Kärjelle . Vastauksia ei kuulunut. Myöhemmin porilaisseura jäi siihen käsitykseen, että pelaajat olivat tehneet kaudesta 2017–2018 alkaneet sopimukset Tapparan kanssa jo ennen kauden 2016–2017 alkua. Myös valmentajamarkkinat ovat kehittyneet samaan suuntaan. Joulukuussa 2019 Vaasan Sport on ainoa liigaseura, jonka ensi kauden päävalmentajasta ei ole varmaa tietoa. Ässien kehitysjohtaja Tommi Kerttula tuki välittömästi Lukko-pomon purnausta. Kerttulan mielestä suomalaisseurat ovat itse luoneet paineen varhaisiin markkinoihin. Ässillä oli ensi kaudeksi valmiina noin 25 pelaajasopimusta ennen kuin tämä kausi oli ylittänyt puoliväliä. Kyse on pitkälti jatkosopimuksista, mutta muutaman pelaajan Kerttula on jo värvännyt nykyryhmän ulkopuolelta. Todennäköisesti Sahlstedtinkin sopimuspinkasta löytyy uusia nimiä. Seurat kokevat toimivansa pakotettuna vastoin haluaan. Markkinataloudessa suomalaisseurojen valtti on olla nopeampia kuin isompien budjettien ulkomaalaiskilpailijat, jotka aloittavat sopimusrulettinsa pääsääntöisesti keväällä. Sama valtti toimii Suomen sisäisillä markkinoilla. Jos esimerkiksi Ässät uskoo johonkin pelaajan, sen on pyrittävä sopimukseen ennen kuin rikkaampien kiinnostus herää. Joskus tuloksena on virhearviointeja ja turhia sopimuksia. Liigaseuroilla oli aikoinaan herrasmiessopimus, jonka mukaan vastustajan pelaajia ei lähestytä kesken kauden. Sitä ei noudattanut kukaan. Siirtomarkkinat eivät tervehdy herrasmiessopimuksilla. Eivätkä ne tervehdy Suomen sisäisillä päätöksillä, vaikka nimenomaan kotimaiset liigaseurat ovat markkinahäirikköjä ja syyshätäilijöitä pahimmasta päästä. Katseet kääntyvät Kansainväliseen jääkiekkoliittoon (IIHF). Sen olisi luotava yhtenäinen siirtojärjestelmä siirtoaikoineen sekä sille uskottava valvonta ja riittävät sanktiouhat. Satakuntalaisseurojen uuden polven kiekkopomot ovat kantansa ilmaisseet. Löytyykö Suomen ylemmästä kiekkojohdosta halua viedä heidän viestiään IIHF:ssä eteenpäin?