Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Koulutusleikkaukset ovat pois osaamisesta ja tuottavuudesta

Suomessa on edellisten kolmen hallituksen aikana leikattu koulutuksesta noin 1,5 miljardia euroa. Suurimmat leikkaukset teki Juha Sipilän (keskusta) johtama hallitus viime vaalikaudella, jolloin koulutusrahoja vähennettiin 900 miljoonaa. Suurimmat leikkaukset kohdistuivat ammatilliseen koulutukseen, josta väheni 1 600 opettajaa. Kuten Jukka Söderdahl kirjoitti (2.10.), koulutusta vähennettiin lähiopetuksessa erityisesti sellaisissa aineissa kuin matematiikka ja kielet. Monilla ammatilliseen koulutukseen tulevilla on suuria vaikeuksia juuri näissä aineissa. Esimerkiksi äidinkielen heikko osaaminen vaikeuttaa kaikkea oppimista. Kun lähiopetusta vähennettiin rajusti, sitä on korvattu työharjoittelulla. Valitettavasti työharjoitteluun ei ole voitu palkata kunnon opastajia, vaan oppilaat vain seuraavat, miten toiminta tapahtuu. Ei opiskelija itse siinä välttämättä paljon opi. Tätä ammatillisen koulutuksen muutosta alettiin kutsua ”reformiksi”, joka suomeksi sanottuna tarkoittaa muutosta, mutta valitettavasti ei muutosta parempaan, vaan huonompaan suuntaan. Me suomalaiset olemme voineet olla ylpeitä koulutuksesta, jossa ammatillisesta koulusta on voinut edetä yliopistoon asti. Käsitykseni on, ettei tämä enää ole mahdollista. Lähiopetuksen raju vähennys tuottaa vaikeuksia päästä edes ammattikorkeakouluun, ja kuitenkin ammattikorkeakoulut suunniteltiin osaksi juuri väyläksi ammatillisesta opetuksesta ammattikorkeakouluun. On selvää, että koulutuksen leikkaukset vaikuttavat yleiseen osaamistasoon ja siten tuottavuuteen. Näin tapahtuu aikana, jolloin suomalaiset yritykset joutuvat entistä kovempaan kansainväliseen kilpailuun. Sitten alkaa yleinen syyttely. Poliitikot syyttävät yrityksiä ja yritysjohtajat poliitikkoja. Kuitenkin syyt löytyvät koulutuksen epäonnistuneista muutoksista. Korona aiheuttaa koulutukselle vielä lisäongelmia. Tämä ammatillista koulutusta koskeva muutos koskee tietysti myös Porin ja Rauman yhteistä ammattiopistoa Winnova Oy:tä. Tämänkin lehden palstoilta, erityisesti tekstareista, olemme voineet lukea Winnovaan kohdistuvaa voimakasta kritiikkiä. Joskus opetusta on, joskus taas sitä ei ole. Kovin suunnitelmatonta opetus näyttää olevan. Aikoinaan, kun Winnova perustettiin, kiisteltiin sen hallintomuodosta. Lopputuloksena on osakeyhtiö. On lähes mahdotonta ymmärtää, että osakeyhtiölaki soveltuisi koulutukseen. Osakeyhtiön tehtävä on lain mukaan tuotettava voittoa omistajilleen. Miksi ammatillisen koulutuksen pitäisi tuottaa voittoa? Mihin se voitto käytetään? Ammatillisen koulutuksen tuottama ”voitto” on osaavat koulutuksesta valmistuneet nuoret. Mikko Elo valtiopäiväneuvos, Pori