Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri SK Cup

Naiseen liitettyjä maskuliinisia määritelmiä ei yleensä pidetä ongelmallisina, mutta onko emäntä nimitys loukkaava ja vähättelevä miestä kohtaan?

Eeva-Leena Vaahtio (SK 27.12.) ihmetteli naisministerihehkutusta, koska hänen mielestään sukupuolen maininta on nykyisin lähes kiellettyä. Kirjoituksessaan hän antaa esimerkkejä mielestään kummallisista käytännöistä, joilla pyritään edistämään sukupuolineutraaliutta. Kun Suomeen valitaan maailman nuorin pääministeri, joka lisäksi on nainen, on se uutiskynnyksen ylittävä asia myös Suomen rajojen ulkopuolella. Se mikä Suomessa on mahdollista, jää kaukaiseksi haaveeksi monessa muussa maassa. Suomessa sukupuoli ei määrittele menestyksen mahdollisuuksia. Vaahtio mainitsee kirjoituksessaan sukupuolineutraalit tittelit. Hän pitää turhana, että esimerkiksi luottamusmies ja esimies termit vaihdettaisiin sukupuoleen viittaamattomiksi. Suomen kielessä miehiin viittaavat työtehtävät liittyvät usein arvostettuihin tehtäviin ja niiden käyttäminen kertoo henkilön menestyneen urallaan. Naiseen liitettyjä maskuliinisia määritelmiä ei yleensä pidetä erityisen ongelmallisina. Ongelma tulee vasta, kun miehiin liitetään feminiinisiä määritelmiä. Esimerkiksi miespuolisen terveydenhoitajan nimittämistä vanhakantaisella nimityksellä terveyssisar, pidetään vähättelevänä ja loukkaavana. Lentokoneissa työskentelevät lentoemännät ja stuertit. Samoja työtehtäviä tekevillä henkilöillä on eri työnimet sukupuolesta riippuen. Yhtä hyvin voitaisiin luopua vieraskielisestä ja vaikeasta stuertti-nimikkeestä ja kutsua kaikkia yhteisellä nimellä lentoemäntä. Paitsi, että ei voitaisi. Tämähän olisi loukkaavaa miehiä kohtaan. Millä nimellä muuten kutsutaan koulun keittiöstä vastaavaa miespuolista henkilöä? Onko emäntä nimitys loukkaava ja vähättelevä häntä kohtaan? Lapsi viedään aamulla päiväkotiin, jossa tarhan tädit jo odottavat. Miespuolinen lastentarhanopettaja toivoo käytettävän ammattinimikettä. Kuka mies haluaisi itseään kutsuttavan tädiksi? Aika harva, jos kukaan. Suomessa on jo monia naisia, jotka työskentelevät kirkkoherroina. En ole kuullut valitusta tästä nimestä. Nimen käyttäminen viittaa siihen, että tehtävä on aiemmin ollut miesten hoidettavana ja lasikatto on murrettu. Pätevät naiset ovat edenneet urallaan tehtäviin, joiden aiemmin uskottiin olevan vain miesten saavutettavissa. Mutta millä nimellä kutsutaan rovastin aviomiestä? Siinä, kun ruustinna on määritelty miehensä ammatin kautta, useammat miehet haluavat määritellä itsensä oman, ei vaimonsa, ammatin kautta. Jos halutaan kutsua naisia miehiin viittaavilla nimillä, niin eipä kai se erityisen suuri ongelma ole. Harva siitä loukkaantuu, mutta on se silti vähän outoa ja huvittavaakin. Jotakin ristiriitaista on myös siinä, että sukupuolineutraaliutta kammoksuva toivoo, että naisia kutsutaan miehiksi. Miksi ihmeessä niin pitäisi tehdä? On myös henkilöitä, jotka eivät koe olevansa miehiä eivätkä naisia ja tuntevat tämän vuoksi sukupuoleen viittaavat määritelmät itselleen sopimattomiksi. Päätetäänpä nimityksistä mitä tahansa, niin hyvä on kuunnella sitä kohderyhmää, joita kyseiset nimitykset koskevat. Kirjoittaja on Porin kaupunginvaltuutettu (vihr.).