Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Paavali Jumppasen Beethoven-konserttisarjan aloituksessa kuulija pääsi suuren taiteen makuun

Musiikki Wienin valloittaja. Paavali Jumppanen, piano Porin Teljän kirkossa. Beethovenin tarina ja 32 pianosonaattia -konserttisarjan 19. -8.11. avauskonsertti. Sovinnainen, hidas johdanto (Grave eli raskaasti) saa yleisön odottavalle kannalle. Sieltä se tulee; ilakoiva kujanjuoksu, minkä pianotaiteilija Paavali Jumppanen vasaroi muhkean terävästi ulos Teljän kirkon laadukkaasta Steinway-flyygelistä. Jumppasella oli runsaasti valinnanvaraa. Kolmestakymmenestä kahdesta sonaatista hän valitsi ensimmäiseksi Sonaatin nro 8 c-molli op. 13 , lisänimeltään Pateettinen . Valistusfilosofi Jean-Jaques Rousseau nimesi aikansa soitinmusiikin suosituimmaksi alalajiksi Pateettisen ja c-mollin sen tyypillisimmäksi sävellajiksi. Beethovenin Pateettinen sonaatti täyttää edellytykset runsain mitoin. Rousseaun Musiikkisanakirjassa (Dictionnnaire de musique 1768) sointumaailmat jaetaan duuri-molli- ja puolisävelaskeljärjestelmän lisäksi pateettiseen. Pateettista sointumaailmaa leimaa harhailu toisilleen vieraissa sävellajeissa, korvia raastavat intervallit ja sielua riipivät äkkinäiset eleet, kuten Jumppanen alustuksessaan ja käsiohjelman teosesittelyssä valaisevasti ilmaisi. Jumppasen tulkinta pateettisesta sonaatista oli surumielisen puhutteleva ja nopeissa osissa vauhdikkaan riehakas. Mahtipontisuus pysyi hillitysti taustalla. Ensiosan johdannossa mielessä kävi, minkä verran mahtaa kohtalo kolkuttaa ohjelman edetessä. Pateettinen sonaatti sarjan aloitusnumeroksi oli täsmävalinta siinäkin mielessä, että sen jokaisen osan teemat soivat lähes kaikkien huulilla, jotka Beethovenin sonaatteja kuuntelevat. Hidas osa soi täyttymyksenä kauneudelle, kuitenkin sopivan liikkuvasti, ja finaali ampaisi railakkaasti orkestraaliseen loistoon. Ludwig van Beethoveniin liitetään määreitä: suosituin, soitetuin ja suurin säveltäjä. Säveltäjämestarin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 250 vuotta. Beethovenin musiikki soi konserttisaleissa lukuisissa juhlakonserteissa. Konsertin teokset on sävelletty vuosina 1796–1800. Sonaatti nro 7 D-duuri, kolmas opuksesta 10 soi hyväntuulisena. Oikean ja vasemman käden kuviot nakuttivat täsmällisesti kuin yhdellä kädellä soitettuna. Hitaassa osassa pedaalin käyttö oli pohdittu tarkkaan ja äänenkuljetus sitoi sävelet toisiinsa hienostuneesti. Opetustarkoitukseen sävelletyn kaksiosaisen Sonaatin op. 49 nro 1 g-molli Jumppanen esitti raikkaan lennokkaasti. Jo ensimmäisessä konsertissa päästiin suuren taiteen makuun. Sonaatilla nro 11 B-duuri op. 22 Beethoven otti paikkansa Wienin mestarien rinnalla. Jumppasen virtuositeetti säkenöi ja sankarilliset äänenpainot kukoistivat.