Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Kansanedustajalta yritettiin periä miljoonalaskua – Poliisi prosessihuijauksista: "Yleensä kyse on kymppitonneista"

Eteläsuomalaiselta kansanedustajalta yritettiin periä vuoden 2015 tammikuussa tekaistua yli kolmentoista miljoonan euron suuruista saatavaa. Helsingin Sanomien mukaan kyseessä on eduskunnasta pudonnut Eero Lehti (kok.). Lehti on vahvistanut, että kyse on hänestä. Saatavaa yritettiin ensin periä lähettämällä Lehdelle laskuja ja kehotuksia sähköpostitse. Kun hän ei maksanut laskua, saatavaa yritettiin periä jättämällä velkomiskanne Tuusulan käräjäoikeuteen. Tutkinnanjohtaja rikostarkastaja Harri Saaristola Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että kansanedustajalla oli ollut yritystoimintaa velkojaksi nimetyn yhtiön ja yhtiön taustalla vaikuttaneiden henkilöiden kanssa 2000-luvun alussa. Tapahtumaketjusta tehtiin poliisille tutkintapyyntö. Kyse on niin sanotusta prosessipetoksesta. – Prosessipetoksessa viranomaista erehdytetään antamaan riita-asiassa jotakin osapuolta taloudellisesti suosiva päätös. Petosrikos täyttyy, kun viranomainen erehdytettynä päätyy asianosaisen kannalta edullisempaan ratkaisuun kuin mihin tämä olisi muuten oikeutettu. Esitutkinnan aikana ei ilmennyt mitään laillista perustetta, johon väitetty velka olisi voinut perustua. Koska maksua ei kuitenkaan tapahtunut, teko jäi yrityksen asteelle. Rikosnimike on siis törkeän petoksen yritys. Tapauksen esitutkinta valmistuu lähiaikoina ja siirtyy sitten syyteharkintaan. Lainsäädäntö mahdollistaa hyväksikäytön Prosessipetokset perustuvat viranomaisen, tässä tapauksessa tuomioistuinlaitoksen toiminnan hyväksikäyttämiseen. – Voimassaoleva lainsäädäntö mahdollistaa hyväksikäytön, Saaristola kertoo. Vaikka vaatimus olisikin perusteeton ja hylättäisiin käräjäoikeudessa, asian selvittelystä tuomioistuimessa voi aiheutua merkittäviä kuluja sekä erilaista haittaa vastaajalle. Saaristola sanoo, että velkojaksi tekeytyvä taho saattaa itsekin ymmärtää, että varsinaista rahallista hyötyä hän ei tule teollaan saavuttamaan. – Toiselle osapuolelle velkominen aiheuttaa harmia ja mielipahaa. Velkomisen kohteelle voi aiheutua myös rahallista haittaa, sillä oikeudenkäynnistä syntyy kustannuksia, joita hän ei mahdollisesti saa takaisin, vaikka vastapuoli tuomittaisiinkin maksamaan kaikki oikeudenkäyntikulut. – Rikokseen syyllistyneellä ei välttämättä ole edes varoja maksaa oikeudenkäyntikuluja. Tämänkaltaisen teon tosiasiallisena vaikuttimena velkojaksi tekeytyneellä taholla voikin olla vain kulujen ja haitan tai negatiivisen julkisuuden aiheuttaminen vastapuolelle. – Nyt tutkittu juttu ei ole mitenkään epätavallinen tai poikkeuksellinen, sillä vastaavan kaltaisia tapahtumia tulee aika ajoin poliisin tutkittavaksi, ehkä kerran kaksi vuodessa, Saaristola toteaa. Hän jatkaa, että valelaskuja lähetellään tämän tästä, mutta poikkeuksellista tässä tapauksessa on laskun summa. – Yleensä kyse on kymppitonneista tai korkeintaan sadoista tuhansista.