Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

”En ymmärrä, miksei ilmainen raha kelpaa” – Neljäkymmentä vuotta parturi-kampaajana työtä tehnyt Tarja Uusitorppa sai koronatukea, joka ei tunnu kaikkia kiinnostavan

Kun korona iski maaliskuussa, lähestulkoon kaikki kokemäkeläisen parturi-kampaajan Tarja Uusitorpan asiakkaat peruuttivat aikansa. Uusitorppa on ollut alalla yli neljäkymmentä vuotta, eikä vastaavaa tilannetta ole ollut ikinä. Maaliskuussa Uusitorppa työskenteli yhteisissä tiloissa muiden kanssa. Hänellä on paljon riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita, jotka eivät halunneet tulla ihmiskuhinaan. Uusitorppa on vuosien aikana käynyt leikkaamassa paljon kehitysvammaisten ihmisten hiuksia. Yhden asiakkaan hiukset hän on leikannut aina, eli jo kolmekymmentä vuotta. – Nyt en ole tämän koronan aikana käynyt kerran kertaa. Uusitorppa on käynyt myös palvelemassa vanhuksia, jotka eivät enää kykene tulemaan liikkeeseen. Nämäkin käynnit ovat tauolla. Uusitorppa haki ja sai yksinyrittäjille tarkoitetun 2 000 euron tuen. Tuki mahdollisti muuton uusiin turvallisiin tiloihin, joissa hän työskentelee yksin. Asiakkaat ovat pitäneet, kun on rauhallista. – Pystyn palvelemaan asiakkaita niin, ettei heidän tarvitse pelätä saavansa tartuntaa. Uusitorppa ei ole ikinä ollut työttömänä tai sairastellut pitkiä aikoja. Vain kerran hän on ollut vuoden pois töistä ollessaan äitiyslomalla. Näin ollen tukien hakeminen on ollut vierasta. Koronatuki järjestyi kuitenkin helposti ja nopeasti. Uusitorppa ei usko, että ilman tukea hän olisi voinut muuttaa. Paikanvaihdosta tulee aina kuluja. – Sain tällä kahdella tuhannella sellaisen turvan, että uskalsin lähteä yrittämään vielä viimeiset vuodet omilleni. Myös Uusitorpan sisko Päivi Kuusisto on ollut hiusalalla jo 80-luvulta. Hän pitää Porissa parturi-kampaamoa ja on myös saanut koronatuen. Uusitorppa ihmettelee, miksi tukia on yhä niin paljon jakamatta. Hän on sitä mieltä, että yrittäjät kyllä tietävät mahdollisuudesta. – En ymmärrä, miksei ilmainen raha kelpaa. Onko heillä kuitenkin sen verran töitä, että he ajattelevat, etteivät saa tukea? En tiedä. Uusitorppa on toiveikas. Hän on seurannut parturi-kampaajien tilannetta sosiaalisesta mediasta. Aluksi keskusteluissa näkyi paniikki ja pakokauhu. Sitten alettiin miettiä, miten voidaan suojautua tartunnalta. Nyt isompi paniikki on ohi. Näyttää siltä, että töitä on taas. Kahden viime viikon aikana hänenkin liikkeessään on vilkastunut. – Ihmiset ovat ruvenneet sanomaan, että oli korona tai ei, niin nyt on pakko päästä jo. Mahdollinen viruksen toinen aalto huolettaa, koska tukien saaminen on epäselvää. – Jos on jotain negatiivista, niin aina on jotain positiivistakin. Jos ei olisi ollut koronahässäkkää, niin olisin varmaan tuolla vanhassa paikassa vieläkin. Ei olisi tullut tällaisia elämänmuutoksia enää tässä iässä. Uusitorppa täyttää ensi viikolla kuusikymmentä. Eläkkeelle jäämisen ajankohtaa hän ei ole vielä ajatellut tarkemmin. Uusissa tiloissaan hän on todella tyytyväinen. – Sellainen rauhallinen olo.