Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Leijonien kultajahti romahduttaa vaalistudion katsojaluvut

Kotikatsomoissa rystyset valkoisina tärisseiden jääkiekkojännittäjien syke kävi viikonlopun maksimilukemisssa lauantai-iltana puoli seitsemän aikoihin. Venäjä teki MM-välierän viime hetkillä kaikkensa estääkseen Suomen finaaliunelman, veti maalivahtinsa vaihtoaitioon ja haki tasoitusosumaa NHL:n pörssikärjen Nikita Kutsherovin ja moninkertaisen maalikuninkaan Aleksander Ovethskinin johdolla. Turhaan. Voi toki olla, että monen pulssi nousee vieläkin korkeammalle huomenna, kun MM-finaalia pelataan kello 21.15 alkaen. Samaan aikaan käynnissä ovat EU-vaalivalvojaiset, joissa jännitetään läpimenijöiden lisäksi äänestysprosenttia. Ei tarvitse olla ennustaja arvatakseen oikein, kumpaa lähetystä valtakunnassa seurataan keskittyneemmin. Aiemmin Suomi on pelannut kullasta kymmenen kertaa ja edennyt torijuhliin kahdesti, ikimuistoisina vuosina 1995 ja 2011. Tällä vuosikymmenellä Leijonat on nyt raapinut itsensä finaaliin neljästi. Samaan aikaan menestystä on tullut myös juniorien arvokisoista, eli perusta on kunnossa. Se on asukasluvultaan pieneltä, mutta sydämeltään suurelta jääkiekkomaalta kova saavutus. Mistä se johtuu? Isoin tekijä on ajattelutavan muutos. Suomalaisessa jääkiekkoilussa on 2010-luvulla siirrytty altavastaajakiekosta dominointiin. Vaikka Leijonien joukkue Slovakiassa koostuu 18 ensikertalaisesta, on ollut hieno huomata, miten rohkeasti pelaajat pitävät kiekkoa, eivätkä vain keskity rikkomaan, repimään ja raastamaan. Voitto Venäjästä oli kuin oppitunti päävalmentaja Jukka Jalosen jääkiekkofilosofiasta. Tullessaan edellisen kerran Leijonien päävalmentajaksi 2010-luvun taitteessa Jalonen käytti esimerkkinä nimenomaan punakonetta ja linjasi suomalaisen kiekkoajattelun uusiksi. Iso murros koettiin henkisellä puolella. Kun aiemmin oli ajateltu, että virtuoosimaisia taitureita täytyy pystyä puolustamaan mahdollisimman hyvin, Jalonen käänsi kuvion päälaelleen: Koska venäläistähdet ovat tottuneet pitämään kiekkoa itsellään, heidät pitää saada epämukavuusalueelleen. Se taas tapahtuu pitämällä pelivälinettä Suomen lavoissa. Juuri tällä perusteella 204-senttinen Marko Anttila – torstain Ruotsi-ottelun sankari ja tuoreen finaalipaikan ratkaisija – nousi aikoinaan A-maajoukkueeseen. Koripalloilijan kokoinen jättiläinen pystyy suojaamaan kiekkoa kolmesta neljään ylimääräistä sekuntia. Sillä metodilla hän on saanut maailmantähdet hikeentymään – ja noussut samalla kiekkokansan kaapin päälle suureksi sankariksi. Kirjaimellisesti.