Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kauppakeskus kivestää yhä, Raumalla osa haluaa kirkonkylää

Noin viiden vuosikymmenen takaista tavarataloarkkitehtuuria ja -toiminnallisuutta edustava Kanalinrannan Tarvontorin kauppakeskus sai purkusinetin menneellä viikolla. Ganal Kehitys Oy avaa lopullisen tien uuden kauppakeskuksen rakentamiselle ja kaupunkikeskustan kehittämisen investoinnille, kunhan koronakauden talouden epävarmuus hellittää. Enemmistö raumalaisista lienee jo väsynyt seuraamaan vääntöä ikääntyneen kauppapaikan tulevaisuudesta. Asemakaavoitus kahdella valituskierroksella on kestänyt kymmenkunta vuotta, mikä on poikkeus notkeana elinkeinotoimijana itseään mainostavassa kaupungissa. Uuden kauppakeskuksen puolella on ollut selkeä poliittinen enemmistö ja kaupunkilaisetkin odottavat sen rakentamista. Uusia palveluja ja kohtaamispaikkaa odotetaan keskikaupungille, jossa nykytilanteessa kello 16–17 jälkeen kaduilla on melko autiota. Mutta vastassa on ollut sitkeä oppositio, Vastustuksen ytimessä on muutos, jonka 50-60 liiketilan uusi kauppakeskus tuo, mutta eikö muutos aika ajoin tarjonnassa ja kysynnässä kuulukin markkinatalouteen? Tuskan kyllä ymmärtää, sillä uuden kauppakeskuksen vaikutus erikoiskauppaan ja keskustaliikekiinteistöjen markkina-arvoon on selviö. Kaupantekoa tuntevat ovat tosin huomauttaneet, että kauppakeskus on sijainniltaan optimaalinen ja voi tuoda ostovoimaa oheisena muillekin. Monilla paikkakunnilla ne on rakennettu kehäteiden ja peltojen ääreen. Ydinkeskustoissa onkin sitten ollut hiljaisempaa. Olisiko Rauman vaihtoehtona pitäytyminen kirkonkyläluokkaan ja mihin aikapaalu pitäisi juntata? Eihän ennen sotavuosia esimerkiksi Vanhassa Raumassa ollut juurikaan erikoiskaupan liikkeitä. Jos niiden tulo olisi estetty hallinnollisin päätöksin, mitä siihen pitäisi sanoa. Kauppakeskus Tarvontorin lopullinen purkupäätös herätti sosiaalisessa mediassa aiemminkin toistettuja ideoita, jotka ovat irti todellisuudesta. Esimerkkinä vielä pystyssä olevan kaupparakennuksen entisöinti ja kunnostus. Yksi ääriehdotus on, että kaupungin pitää lunastaa tontti ja jälleenrakentaa arkkitehti Vivi Lönnin suunnittelema jugendlyseo, joka purettiin Tarvontorin tieltä. Mitä opetuksellista 2020-luvun opetuksellista tarkoitusta palvelisi sadan vuoden takainen rakennus, voisi kysyä. Olennaista on, ettei ideoiden heittelijöillä ole esittää kuka näihin kirkonkylälinjan suunnitelmiin olisi valmis sijoittamaan rahansa ja mikä olisi niissä liiketoiminnan tulevaisuus. Kaupungin budjetti on pitkäksi aikaa sidottu velkarahavetoisiin korvausinvestointeihin ikääntyneen oman kiinteistökannan uudistamisessa.