Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Honkajoki – Suomen surkein kunta

Suomen ”ainoa” kriisikunta Honkajoki liittyy osaksi Kankaanpäätä vuonna 2021. Ihmeen pitkälle liitos venyi. Honkajoki on silti tehnyt vuosia oikein pysytellessään itsenäisenä, turvaten kuntalaistensa palveluja. Se kun on kunnan päätehtävä. Kunnan perussuomalaiset olivat loppuun asti liitosta vastaan tuon opin mukaisesti. Keskustalaiset löivät hanskat ymmärrettävästikin tiskiin. Yle uutisoi alkuvuodesta 2020 vuoden 2019 kuntien valtionosuuksista. Honkajoki sai 2 845 euroa per kuntalainen. Naapurikuntien vastaavat osuudet olivat: Isojoki 3 837 euroa, Siikainen 3 557 euroa ja Karvia 3 431 euroa. Eli tarkentaen 1 400 asukkaan Siikainen sai 5,3 miljoonaa ja 1 600 asukkaan Honkajoki 4,7 miljoonaa. Mainittakoon vielä naapurikaupungit, joiden valtionosuudet olivat: ”liittymiskunta” Kankaanpään 2 514 euroa ja Kauhajoen 3 074 euroa per kuntalainen. Honkajoki saa verraten vähän tukea ja Kankaanpää isoine hartioineen ihmeen paljon, joka nostattaa kulmakarvaa liitoksen säästöpotentiaalin osalta. Näännyttämisen sijaan Honkajoelle olisi voinut antaa rahaa kuntalaistensa lakisääteisiin palveluihin, kuten muillekin ihan yhtä kuolleille kylille. Tuohon ei ole ilmeisesti rahaa. Mutta liitokseen on erillistä tukirahaa ”toisessa kädessä”, jolla kuluja katetaan siirtymäaika. Tulevina vuosina Kankaanpää tarvitsee lisärahoitusta uusien kuntalaistensa lakisääteisiin palveluihin. Eli lasku tulee kyllä perästä. Etenkin jos maakuntauudistus meinataan saada maaliin, olisi pitänyt antaa katsoa se kortti. Venkoilu ja rakennemuutokset sekä sarjahankkeet ovat vain kasvattaneet kuntatalouden alijäämää. Haasteen ytimessä on väestön vanhenemisen ilmiö, velkaantuminen sekä ihmisten pahoinvointi. Pohjois-Satakunnan tuleva ei näytä hääppöiseltä. Kankaanpäätä jo miltei ammuttiin terveeseen jalkaan, kun Niinisalon varuskunta meinattiin lakkauttaa. Tulevassa karsinnassa onni tuskin on myötä. Koronan laskukin lankeaa. Kepulaisia paikallispäättäjiäkään tuskin voi syyttää asioiden tilasta. Tuskin Honkajoella on Suomen surkeinta politiikkaa tehty. Kunnassa on menty ohjekirjan mukaan ”toisen käden” almujen toivossa. Kunnassa on tuulivoimaa, kiertotaloutta, biolaitos, lukio, moottorirataa, maan paras pankki ja vaikka mitä – enemmän kuin monessa muka vähemmän surkeassa kunnassa. Mielenkiintoinen kuriositeetti on myös se, että Honkajoki on ollut maahanmuuton osalta maan kärkikastia. Vuonna 2018 kuntalaisista 6,5 prosenttia oli vieraskielisiä. Edes matalapalkkaiset maahanmuuttajat eivät olleet pelastus. Ohjekirjassa taitaa olla jotain vikaa. Mikäli Honkajoella kotoutuskielenä olisi ollut ruotsi, vaalittu porotaloutta ja jätetty aikanaan järvet kuivaamatta, niin kunnalla olisi ihan eri kaliiberin valtionosuudet. Näin absurdeja ovat valtionosuuksien jakoperusteet. Ja noilla rahoilla tosiaan katetaan lähinnä peruspalveluita kuntalaisille – ihmisille joilla pitäisi olla yhdenvertainen oikeus palveluihin, vaikka asuisikin Honkajoella. Kirjoittaja on Porista.