Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Luopuminen monipuolisesta omavaraistuotteesta voisi olla kohtalokas kuolinisku kauppapuutarhoille

Suomessa t-alkuinen sana on lähes yhtä paha kuin muualla eräs n-alkuinen. Se saattaa jopa kammeta hallituksen kumoon. Yli 90 prosenttia vihreiden ns. vaikuttajista haluaisi syyskuun budjettiriihessä iskeä verotuksella turpeeseen. Juhannuksen tienoilla "ajatushautomo" Sitra vaati turpeen alennetusta verokannasta luopumista 2025 mennessä. Se ohitti kaikkien osapuolten yhteisen turvetyöryhmän, jolle on annettu aikaa 31.3.2021 asti. Hallitusohjelmassa turpeen energiakäyttö puolittuu 2030 mennessä. Vapon mukaan niin käy "luonnostaan". Mutta ei se aivan pikku juttu ole. 240 kunnallista tai yksityistä sähkö- ja lämpövoimalaa käy turpeella. Kolmannes pinta-alastamme on suota tai turvesuota. Energiakäytössä on vain 0,8, suojeltuna 13,2 prosenttia. 1960- ja 1970-luvulla noin kuusi miljoonaa hehtaari jänkää ojitettiin. Yksi miljoona meni pieleen: ei saatu metsää eikä peltoa. Ojia on tukkeutunut, mutta valtaosa hankkeesta onnistui. Ojittamatta on siis yli neljä miljoonaa hehtaaria! Turvesuolla on jälkikäyttömadollisuuksia: metsäksi, pelloksi, kosteikoksi tai uudelleen suoksi. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilainen pitää turpeen hylkäämistä vaikeana. Työpaikkoja tosin on vain noin 2 500, mutta ne ovat siellä, missä niistä on tarvetta. Turve on kaukolämmön merkittävä lähde Pohjanmaalla sekä Lapissa ja Keski-Suomessa. Pohjois-Pohjanmaasta puolet on suota. Suurista kaupungeista Oulu käyttää eniten turvetta. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.), Oulun vaalipiiri) sohaisi vihreää leiriä pohtiessaan ääneen, pitäisikö koronatilanteen ja huoltovarmuuden perusteella antaa turpeelle jatkoaikaa. Kivihiilen polttohan kielletään kokonaan 2029. Kokoomus kiirehti todistamaan vihreyttään käymällä ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) rinnalla Tuppuraisen kimppuun ja vaati sekin turpeen veroedun leikkaamista. Turpeen poltto on harmillista, mutta meillä ei ole öljyä, ei maakaasua eikä edes kivihiiltä. Suomi on paitsi vientivetoinen myös tuontivetoinen maa. Hylättyjä turvesoita ei niin vaan saada hätätilassa tuotantoon. Turpeen loppuminen olisi kasvihuoneille ja kauppapuutarhoille kohtalokasta. On väitetty (Savon Sanomat 2.8.), että jopa 90 prosenttia kauppapuutarhoista saattaa lopettaa toimintansa. Merkitystä on myös kuivike- ja eristeturpeella. Vapo ja Jyväsylän yliopisto kehittelevät turpeesta kasvualustoja ja aktiivihiilituotteita. Turpeen 4,5 prosentin energiapanoksen korvaaminen omavaraisesti kävisi puuta polttamalla, mutta aines- tai runkopuu tarvitaan teollisuuteen ja rakentamiseen. Taannoiset höpinät risupaketeista on unohdettu, vaikka harvennettu nuori puusto, oksat, latvukset ja kannotkin voidaan hakettaa. Maailman fossiilisista hiilidioksipäästöistä Suomen osuus on Vakkilaisen mukaan 0,14 prosenttia eli runsaan tuhannesosan luokkaa. Siitä turpeen syntiä on noin 11 prosenttia eli Euroopankin mitassa käytännössä merkityksetön. Jos kaikki päästömme loppuisivat, vaikutus olisi yksi tai kaksi tuhannesosaa maapallon kaasuista. Myönnän toki, että JOS kaikki ajattelisivat näin, ei ilmaston lämpenemistä voitaisi estää. Mutta KUN melkein kaikki tosiaan ajattelevat niin: Noin 200 maailman maasta vain kolmisenkymmentä on päästöjään vähentänyt. Suomi ja islanti ovat hyötyneet ilmastonmuutoksesta taloudellisesti eniten. Ilman sitä olisimme paljon nykyistä köyhempiä. Tieto on arvostetusta Stanfordin (USA) yliopistosta, joka on kehitystä tutkinut 50 vuoden jakson (1960-2010). Lukuisat muut, kuten muun muassa Intia ja Nigeria sekä päiväntasaajan maat, ovat ilmastonmuutoksesta kärsineet. Erkki Teikari Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.