Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Elinkeinoministeri Mika Lintilä Porissa: Tulee kylmä talvi

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan tilanne on vakava. Pahin isku on hänen mukaansa vasta tulossa, ja se on tulossa läntiseen Suomeen, jos ennusteisiin on uskominen. – Tilanne konkretisoituu siihen, että teollisuuden tilauskirjat ovat valitettavan tyhjät. Tästä ei voi syyllistää ketään. Me olemme tilanteessa, jota ei pystynyt ennakoimaan, Lintilä sanoo. Toistaiseksi Satakunta on pärjännyt koronan kanssa verraten hyvin. Pahin isku on kohdistunut palvelualoille. Satakunta elää vientiteollisuudesta. Viennin suhde bruttokansantuotteeseen on kaksinkertainen koko maahan verrattuna. EU:n arvion mukaan pitkittyessään koronakriisin taloudelliset vaikutukset osuvat kaikkein pahiten vientivaltaisille alueille eli Pohjois-Italiaan ja Länsi-Suomeen. Palvelualoilla ovet voidaan aukaista ketterästi kriisin jälkeen. Kun taas tehtaissa suljetaan koneita, tuotannon uudelleen käynnistäminen on pidempi prosessi. Lintilä sanoo miettivänsä eniten sitä, miten kauan ihmiset kestävät. Keväällä oli toivoa ja kesällä oli vapautta. – Nyt illat pimenevät ja samaan aikaan ruvetaan jakamaan irtisanomislappuja. Meidän pk-sektorilla nähdään konkursseja. Se käy henkisesti raskaaksi. – Minä pelkään tulevaa talvea. Me tulemme näkemään valitettavan kylmän ja synkän talven, Lintilä arvioi. Mennä viikolla etelän mediassa kirjoitettiin isoilla kirjaimilla, kun Lintilä antoi lausunnon, jonka mukaan hän ei tiennyt, mitä kaikkia koronarajoituksia sosiaali- ja terveysministeriössä suunnitellaan. Lausuntoa tulkittiin siten, että tieto ei kulje hallituksen sisällä, ja Lintilällä on näkemykset täysin ristissä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) kanssa. Lintilä ei itse näe tilannetta yhtä dramaattisesti. – Minä olin Leviltä tulossa eduskuntaan. Minulta kysyttiin, että mitä STM valmistelee. Ei varmaan valmistellut mitään. Siitä minä olisin huolissani, jos en tietäisi, mitä omassa ministeriössä valmistellaan, mutta ei ministerit voi tietää kaikkea, mitä jossain muualla on menossa. Lintilä myöntää, että hänellä on erilainen tulokulma asioihin kuin STM:ssä, joka hoitaa koronaa terveys edellä. – Minä taas kannan huolta siitä, että ihmisillä on töitä. On täysin ymmärrettävää, että keväällä mentiin terveys edellä. Nyt me jo tiedämme, miten virus käyttäytyy ja osaamme elää sen kanssa. Lintilä painottaa, että enää ei voida panna kaikkea kiinni. – Elinkeinovapaus tulee jo perustuslaista. Tällaiset kaiken varalta -rajoitukset ovat äärettömän huonoja Suomen taloudelle, koska silloin aina lähtee työpaikkoja. Siksi meillä on erilainen tulokulma. Ministeri piipahti maakuntakierroksellaan Porissa puhumassa EU:n elvytyspaketista, jota ilman tilanne olisi vieläkin vakavampi. Elvytysrahaa on 2,3 miljardia. Pitää päättää, mihin sitä käytetään. Lintilän mukaan rahaa pitää käyttää siihen, että Suomen kilpailukyky on mahdollisimman hyvä, kun tilanne laukeaa ja paluu uuteen normaaliin koittaa. – Jos me nyt teemme jonnekin alueelle siltarummun, niin joo, se on hyvä sille alueelle. Mutta ei sillä meidän kilpailukykyä nosteta. Elvyttäminen on poliittinen kysymys. Perussuomalaisten mielestä elvyttäminen ei ole hyvä asia, koska muut saavat enemmän kuin Suomi. Lintilä taas näkee asian siten, että suomalaisella vientiteollisuudella, jota Satakunnassa siis on paljon, on erittäin vahva kohtalonyhteys Euroopan elpymiseen. – Silloin tuli sitä huutoa, mutta pitäisi huomioida se, että meidän viennistä 60 prosenttia menee EU-alueelle. Jos EU ei selviä, meillä ei ole vientimarkkinoita. Satakunnan maakunnan herroja kiinnostaa etenkin oikeudenmukaisen siirtymän rahat, joita on tarkoitus tukea siirtymää vihreään talouteen. Rahaa on Suomeen tulossa noin 350 miljoonaa, mutta kokonaisvaikutus kasvaa lähelle miljardia, koska hankkeisiin täytyy etsiä myös muuta rahoitusta. Satakunnassa tästä ollaan oltu erittäin kiinnostuneita, koska rahoja voisi käyttää turpeen vaihtoehtoisten käyttökohteiden etsimiseen, kun poltto vähenee. Satakunnassa on paljon turvetta. Ongelma on siinä, että rahaa ei saa käyttää Satakunnassa. EU:n komission kanta on ollut se, että rahat pitää käyttää Itä- ja Pohjois-Suomessa. Keski-Pohjanmaan Toholammilta kotoisin oleva Lintilä kertoo laittaneensa ministeriön virkamiehet töihin, jotta rahanjaon perusteita voitaisiin muuttaa siten, että läntisen Suomen maakunnatkin saisivat jotain. – Komissiosta tuli erittäin kriittinen lausunto, mutta me jatkamme neuvotteluita.