Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Oppilas- ja opiskelijahuoltoon tarvitaan lisää voimavaroja, jotta poikkeusoloista seuranneita haitallisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin voitaisiin vähentää

Koronavirusepidemian rajoitustoimien myötä lasten, nuorten ja perheiden palveluita on monin tavoin ohennettu. Poikkeusolot itsessään lisäävät lasten ja nuorten tuen tarvetta. Kouluilla ja oppilaitoksilla sekä niiden opiskeluhuollolla (oppilas- ja opiskelijahuolto) on keskeinen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Koulu tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Se on perheen jälkeen lasten ja nuorten tärkein kasvuympäristö. Lasten ja nuorten arkiympäristössä annettavalla varhaisella tuella voidaan myös ehkäistä myöhempää erityispalvelujen tarvetta. Haasteena on ollut, että etäopetusvaiheessa koulujen terveydenhoitaja-, lääkäri-, kuraattori- ja psykologipalveluita on karsittu, vaikka niiden tarve on aiempaa suurempi. Lasten ja nuorten palattua kouluun tulisi kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon palveluiden lisääntyneeseen kysyntään varautua. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon tarvitaan lisää voimavaroja, jotta poikkeusoloista seuranneita haitallisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin voitaisiin vähentää. Lapsen tai nuoren mahdollinen tarve tukitoimille tulisi kartoittaa ja järjestää tukitoimet koulun alkaessa mahdollisimman pikaisella aikataululla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on nostanut esille, että oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden tulisi jatkua myös kesäloman aikana. Avoinna olevista palveluista on tiedotettava riittävällä tavalla sekä oppilaille että vanhemmille. Opiskeluhuollon palveluiden riittämättömyys on tunnistettu jo ennen koronakriisiä. Vaikka vuonna 2014 voimaan tulleella oppilas- ja opiskelijahuoltolailla on ollut myönteinen vaikutus, palveluiden laadussa ja saatavuudessa on kuitenkin edelleen isoja alueellisia ja oppilaitoskohtaisia eroja. Esimerkiksi kouluterveyskyselyn (2019) mukaan 30 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista koki, ettei ollut saanut tukea ja apua koulupsykologilta, vaikka olisi tarvinnut. Koulukuraattoreiden osalta vastaava luku oli 24 prosenttia. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut Suomea kiinnittämään enemmän huomiota lasten hyvinvointiin kouluissa ja edellyttänyt varmistamaan muun muassa riittävät kouluterveydenhuoltopalvelut. Etäkouluvaiheesta voidaan myös ottaa oppia opiskeluhuollon palveluiden toteuttamiseen. Tilanteessa on kehitetty ja otettu käyttöön uusia digitaalisia tapoja olla yhteyksissä oppilaisiin. Hyväksi todettuja käytäntöjä voidaan hyödyntää täydentävinä keinoina oppilas- ja opiskelijahuollon toteutuksessa normaalioloissakin. Niillä voidaan madaltaa kynnystä hakeutua opiskeluhuollon palveluihin ja tarjota joustavasti palveluita oppilaille myös loma-aikoina. Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto