Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Merimetsot eivät uhkaa Suomen saaristoluontoa – kasvillisuus selviää ja osa lintulajeista jopa hyötyy niiden tarjoamasta suojasta

Satakunnan Kansan merimetsokirjoituksessa (21.8.) kansanedustaja Kristiina Salonen nosti yhdeksi syyksi hillitä merimetsokannan kasvua Selkämeren kansallispuiston luonnon ja sen lajien suojelun. Hän totesi lintujen ulosteiden vaurioittavan puita ja muita kasveja lintujen pesimäluodoilla. On hyvä muistaa, että linnut, myös merimetsot, ovat kiinteä osa saaristoluontoa. Lintuluotojen kasvit ovat vuosimiljoonien yhteisen evoluution aikana sopeutuneet yhteiseloon lintujen kanssa. Vaikka etenkin merimetsoluodot saattavat hetkittäin näyttää ”lanta-autioilta”, ne eivät sitä kuitenkaan ole. Kasvit säilyvät maaperän siemenpankissa tai kivikon ja kalliokolojen suojissa odottamassa, ja merimetsoyhdyskunnan siirtyessä saaren sisällä toiseen paikkaan tai toiseen saareen, kasvit pääsevät taas puhkeamaan kukkaan. Parhaimmillaan nykyistenkin merimetsoluotojen kasvillisuus on mitä upeinta, monimuotoista kukkamerta. Kirkkonummella tekemäni pitkäaikaisseurannan (2006–2020) perusteella merimetsoluodon kasvilajimäärä ei ole oleellisesti muuttunut vaan säilynyt koko ajan 70–85 lajin välillä. Puut ja varvut eivät merimetsoluodoilla kestä, ja niiden palautuminen on hidasta. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa mittakaava: Suomen rannikoilla merimetsoyhdyskuntia on viimeisen viisivuotisjakson aikana ollut 80:llä–85 luodolla tai saarella, keskimääräinen pesimäluodon koko on ollut yksi hehtaari. Rannikoillamme on laskettu olevan noin 35 000 alle viiden hehtaarin kokoista luotoa ja saarta. Merimetson asuttamia on siis murto-osa: 0,24 prosenttia. Merimetsokannan valtakunnallinen kasvu loppui jo vuoteen 2016. Esimerkiksi kuntatasolla pesimäkanta voi kuitenkin vuosittain joko pienentyä tai suurentua paljonkin, kuten kävi kuluneena kesänä erityisesti Raumalla ja Kokkolassa. Näillä alueilla tilanne ymmärrettävästi voi herättää huolta. Saaristoluonnon takia merimetsokantaa ei kuitenkaan ole tarpeen hillitä. Kasvillisuus selviää merimetsoista, ja monet saaristolintulajit pesivät merimetsojen kanssa samoilla luodoilla sulassa sovussa, toisinaan yhteiselosta myös hyötyen. Suomen ympäristökeskuksen seurantojen mukaan myös Suomen lintuluotojen tyyppiasukkien, lokkien ja vesilintujen, parimäärät ovat säilyneet elinvoimaisina useimmilla merimetsoluodoilla. Erityisesti minkin saalistukselle alttiit ruokkilinnut hyötyvät yhdyskuntien tarjoamasta suojasta. Esimerkiksi Suomessa erittäin uhanalaiseksi luokitellun etelänkiislan kanta on runsastunut merkittävästi itäisen Suomenlahden merimetsoluodoilla. Terhi Ryttäri vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus