Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Suuri suojeluoperaatio: simpukoita siirrettiin Friitalan siltatyön vuoksi Arantilankosken yläpuolelle asti – pakkomuuton vaikutuksia seurataan edelleen

Friitalan siltatöiden vuoksi ryhdyttiin mittavaan luonnonsuojeluoperaatioon kolme vuotta sitten. Tutkimussukeltajat keräsivät kolmen viikon aikana kaikki löytämänsä simpukat siltatyömaan vesialueelta, kaikkiaan 18 000 simpukkaa, ja siirsivät ne ylävirtaan päin. Varsinais-Suomen ely-keskus julkisti tietoja siirtoistutusten seurantatutkimuksesta. Ely-keskuksen keskeinen viesti on, että siirtoistutus onnistui. Jo ennen siltatöihin ryhtymistä oli tiedossa, että rakennustöissä häirittäisiin joen pohjassa asustavia, EU:n luontodirektiivin perusteella suojeltuja vuollejokisimpukoita. Jo tilanteen tarkempaan selvittämiseen tarvittiin lupa poiketa lajirauhoituksesta, jotta suojeltuihin simpukoihin oli ylipäätään mahdollista koskea. Simpukoille soveltuva uusi sijoituspaikka löytyi Nakkilan Arantilankosken yläpuolelta. Simpukkaistutuksen kenttätöistä vastannut hydrologi Rami Laaksonen kertoo, että he etsivät lajille sopivan paikan, jossa sitä olisi jo entuudestaan. – Siinä on myös sellainen hiekkapohja, missä ne pystyvät aika hyvin liikkumaan itselleen sopiviin virtausoloihin, Laaksonen kertoo. Vuollejokisimpukoiden runsas määrä Kokemäenjoessa tuli esiin, kun niitä tuhoutui yli miljoona yksilöä nikkelipäästön seurauksena vuonna 2014. Sitä ennen suursimpukkalajin vahvasta populaatiosta joessa ei ollut tietoa. Kokeneet tutkimussukeltajat selvittivät ensin simpukoiden lajistoa ja vuollejokisimpukoiden esiintymistä Friitalan sillan kohdalla loppukeväästä 2017. Sitten he keräsivät ja istuttivat vuollejokisimpukat uusilla sukelluksilla samana kesänä. Sukeltajat nyppivät joen pohjasta mukaansa kaikki simpukat rannasta rantaan alueelta, joka oli joen pituussuunnassa noin 40 metriä. Joen leveys Friitalan ja Vanhakylän välissä on 100 metriä. Sukeltajilla on tavallisesti ranteessaan keruupussi, mihin simpukat noukitaan. Kerätyistä reilusta 18 000 simpukasta reilu puolet oli uhanalaista vuollejokisimpukkaa. Sukeltajat veivät vuollejokisimpukat Nakkilan Arantilankosken yläpuoliselle vesialueelle. Muut simpukat pantiin takaisin jokeen lähempänä siltaa, noin 550 metriä siitä ylävirran suuntaan. – Se on tavallinen käytäntö, että muut lajit viedään vähän eri paikkaan. Seurannankin kannalta on helpompi, ettei siellä ole ihan kauheasti ylimääräistä simpukkaa, Laaksonen kertoo. Siirretyistä vuollejokisimpukoista neljännes merkittiin myrkyttömällä saumamassalla niiden tunnistamiseksi seurannassa ja erottamiseksi alkuperäisistä siirtokohteessa olleista simpukoista. Samana vuonna simpukoita siirrettiin myös Porin keskustan kohdalta pois ruoppausten alta. Seurantatutkimuksissa sukeltaja tutki joen pohjan käsivaraisesti tunnustelemalla ja etsimällä simpukoita hiekasta. Kesän 2018 seurantatutkimuksessa löydetyt vuollejokisimpukat merkittiin uudestaan eri puolelle kuorta kuin edellisenä kesänä, jotta seuraavalla kerralla oli erotettavissa jo aiemmin löydetyt ja ensimmäistä kertaa löydetyt merkityt simpukat. Simpukat saattavat liikkua yllättävän kauaskin tarkkailukertojen välillä, varsinkin hiekkapohjalla. Pisimmälle ehtinyt simpukka oli siirtynyt 50 metrin matkan. Laskennallisesti katsoen vuollejokisimpukat olivat selviytyneet siirrosta hyvin. Myös joitakin merkittyjä, tyhjiä kuoria löytyi, mikä kertoi simpukoiden kuolemasta. Merkittyjen simpukoiden kuolleisuus oli noin 16 prosenttia. Se on vähän ainakin verrattuna siihen, että siltatyöt olisivat ne varmasti tehokkaasti tuhonneet. Vuollejokisimpukka on Euroopan laajuisesti vaarantunut laji, mutta Lounais-Suomen joissa sitä esiintyy laajalti. Vuollejokisimpukan suojelustatus pohjautuu samaan lainsäädäntöön kuin esimerkiksi liito-oravan. Ely-keskus katsoo, että asiantuntevasti tehty siirtoistutus rakennustöiden alta on aiheellinen toimenpide simpukoiden esiintymisalueilla. Friitalan operaatio on toistaiseksi suurin siirtoistutus Lounais-Suomessa niin simpukoiden määrässä kuin seurantajakson pituudessa mitattuna. Jatkossa aiotaan seurata tarkemmin sitä, miten simpukkakanta palautuu kaivualueelle eli Friitalan sillan kohdalle. Lupa luontodirektiivin suojeleman ja rauhoitetun eläinyksilön häiritsemiseen voidaan saada vain, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Muuta vaihtoehtoa ei tässä tapauksessa nähty, sillä huonokuntoinen silta oli pakko uusia.