Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Maskia kannattaa käyttää tai sitten ei – koronakriisin pitkittyminen alkaa tuoda näkemyseroja esiin

Mitä pidemmälle koronakriisi etenee, sitä vaikeampaa on varmasti tietää, miten yksittäisen kansalaisen pitäisi arjessaan toimia. Pitääkö minun pukea ulos mennessäni kasvomaski vai ei? Jos pitää, mistä niitä saan? Jos teen sellaisia itse (luoja paratkoon näillä kädentaidoilla), millaisia niiden pitäisi olla? Onko Suomi valinnut oikean torjuntastrategian? Voinko luottaa siihen, että uuvutustaktiikka on järkevä vai olisiko Ruotsin löyhempi malli sittenkin parempi? Mistä näkökulmasta asiaa pitäisi ylipäätään tarkastella; yksilön vai koko yhteiskunnan? Kerrotaanko meille kaikki olennainen tieto? Miksi ennusteet epidemian etenemisestä vaihtelevat? Arvaamattoman viruksen edessä kenenkään ei kannata esiintyä kaikkitietävänä auktoriteettina. Poikkeustilan jatkuminen näyttää kuitenkin saavan rivejä rakoilemaan niiden kesken, joiden pitäisi johtaa tilannetta. Se on eri asia kuin keskustelun laaja kirjo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta suositteli alkuviikosta Helsingin Sanomissa , että kangasmaskeja tulisi käyttää julkisilla paikoilla liikuttaessa. Tervahauta oli pohjustanut ulostuloaan Twitterissä jo aiemmin viittaamalla uusimpiin tutkimustuloksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö ei kuitenkaan ole suositellut maskien laajamittaista käyttöä. Lisäksi pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Uudenmaan eristyksen purkamisen yhteydessä, ettei hallitus ole käsitellyt kangasmaskien käyttöä. Mahdolliset suositukset ovat hallituksen mukaan terveysviranomaisten tehtävä. THL:n pääjohtajan antama maskisuositus taisi tulla hallitukselle yllätyksenä. Keskeisessä asiantuntijaroolissa olevan laitoksen johdon näkemys tulkitaan organisaation linjaksi, vaikka se olisi tarkoitettu yksityisajatteluksi. Viestintähaasteita on ollut myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä, joka tiedotti viikko sitten viestintänsä keskittämisestä. Keskittäminen on tulkittu reagoinniksi Husin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen kommentteihin, joissa Lehtonen on vastustanut muun muassa Uudenmaan eristyksen nopeaa purkamista. Lehtonen kommentoi koronaa Husin toiminnan ulkopuolisissa yhteyksissä jatkossa professorina, ei Husin edustajana. Koronataistossa on kyse tieteenlisäksi arvovalinnoista ja politiikasta. Näkemysten ja strategioiden päivittäminen on perusteltua, koska tietoa tulee koko ajan lisää ja se voi muuttua. Uskottavasti voi kuitenkin ajaa vain yksillä rattailla kerrallaan. Hallitus ja asiantuntijat kokoontuvat ensi viikolla käsittelemään seuraavia siirtoja epidemian torjunnassa. Silloin on hyvä tilaisuus ampua rivit suoriksi.