Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Viimeinen veitikkamainen veto: Porin vaihtoehtogalleria 3h+k:n näyttelytoiminta Itsenäisyydenkadulla päättyy

Nyt kannattaa kiiruhtaa Galleria 3h+k:hon! Porin mainio vaihtoehtogalleria sulkeutuu 16. toukokuuta ja tarjoaa siihen asti humoristissävyisen taidepläjäyksen. Näyttelytoiminta jatkuu myöhemmin uudessa, vielä julkistamattomassa osoitteessa. Viime kesänä Ville Vuorenmaan (s. 1980) sarjakuvalliset akvarellit irvailivat kaupungin tapahtumasesongille. Uusi kokonaisuus alkaa ilkikurisesta tilanteesta, jossa Iron Maiden -yhtyeen maskotti Eddie asioi te-keskuksessa. Maineikkaan, joskin väsähtäneen hirviön ansioluettelo sisältää okkultismia, rikoksia ja avaruusseikkailuja, mutta kasvottomalla virkailijalla on tarjota vain siivousta ja puhelinmyyntiä. Siirtymät populaareista ja kielellisistä koukuista puhtaasti visuaalisiin merkintöihin tapahtuvat nopeasti ja selittelemättä. Kookkaiden, huolella työstettyjen akvarellien väliin sijoittuu pieniä luonnoksia. Musiikin ja viihteen viittausten takaa varsinaiseksi ja ihan vakavaksi aiheeksi nousevat luova työ ja työelämän haasteet. Valmiiden ja ehyiden sekä keskeneräisempien ideoiden vuorottelu tuo sisältöön haurasta henkilökohtaisuutta. Leena Pylkön (s. 1973) keramiikkateosten oivallus on muovata savesta subjektiivisia veistoksia. Elokuvissa, tietokonepeleissä ja sarjakuvissa olemme tottuneet subjektiivisiin näkymiin. Ne kuvaavat katsojan katsetta ja tapaa, jolla näemme ympäröivän maailman ja muut ihmiset. Karkea savi venyy käsiksi, joita lapset nykivät halutessaan näyttää aikuiselle jotakin. Se taipuu tiskaajan omakohtaiseksi vartalokuvaksi. Tai kiertyy takapuoleksi, jonka ihminen näkee kurottelemalla olkansa yli. Ronskien muotojen sommitelmat ovat ainutlaatuisia ja havainnointia aktivoivia. Niiden kyky viedä katsoja keskelle arjen tilanteita tuo mieleen Hannes Autereen (1888–1967) veistämät touhukkaat kansankuvaukset. Muutamissa savitöissä linnut tiirailevat veneen yllä tai puun oksalla, mutta kuten elokuvissakin, eläinten perspektiivi näyttää lapsekkaalta tehokeinolta. Sitä paitsi eläinaiheita muovaillaan kaiketi kaikilla maailman savipajoilla. Sen sijaan omakohtaiset, kolmiulotteiset kehonäkymät jäävät askarruttamaan. Miten on mahdollista, että kahdesta umpitutusta asiasta, eli ihmisvartalosta ja luonnonsavesta, voi vielä luoda jotakin uutta! Alitajuinen tarina. Ville Vuorenmaa. Ihmine kattelee muttei nää. Leena Pylkkö Näyttely 16.5. saakka. Galleria 3h+k, Itsenäisyydenkatu 47, Pori. Avoinna ke–pe 12–18, la–su 12–16.