Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Poliisimiehen henkilökohtaista omaisuutta vahingoitettiin, ja hän kirjasi itse rikosilmoituksen – käräjäoikeus hylkäsi virkarikossyytteen, vaikka pitikin tekoa tahallisena ja epäiltyä esteellisenä

Maakunnassa erittäin pitkään työskennellyt poliisimies joutui kokemaan omakohtaisesti, missä menee raja siviilihenkilön ja virkamiehen toimien välillä, kun kysymys on yhdestä ja samasta henkilöstä. Ylikonstaapeli sai syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta tapahtumasta, joka sattui maakunnassa syksyllä 2018. Jutussa oli kysymys poliisimiehen henkilökohtaisen omaisuuden vahingoittamisesta. Satakunnan käräjäoikeus hylkäsi maanantaina syytteen, vaikka katsoi, että ylikonstaapeli (s. 1976) oli asianosaisena ollut esteellinen asiassa ja toiminut tahallaan lain vastaisesti. Ylikonstaapeli oli virkaveljensä kanssa normaaliin tapaan partiotyössä, kun hän sai henkilökohtaiseen puhelimeensa tiedon siitä, että hänen omaisuuttaan oli varastettu ja vahingoitettu. Kysymys oli poliisimiehen ylläpitämästä riistaruokintapaikasta, josta oli varastettu riistakamera akkuineen. Myös rakennelmaa oli vahingoitettu. Vahingot arvioitiin noin 2 000 euroksi. Kamera ja akku saatiin myöhemmin takaisin. Ylikonstaapeli kävi partiokaverinsa kanssa tapahtumapaikalla toteamassa vahingot. Muita poliisipartioita ei tapahtumapäivänä, sunnuntaina, ollut tällä poliisiasemalla töissä. Poliisimies teki itse vielä samana päivänä kirjallisen rikosilmoituksen, johon hän merkitsi oman poliisiasemansa tutkivaksi yksiköksi. Hän kertoi oikeudessa pitäneensä kuitenkin alusta alkaen päivänselvänä, ettei juttua tutkittaisi poliisiasemalla, jossa hän itse oli töissä. Seuraavana päivänä juttu siirrettiinkin toiselle poliisiasemalle. Poliisimies kiisti jyrkästi toimineensa väärin. Hänellä oli myös esimiehensä ja partiokaverinsa täysi tuki toimilleen. Heidän mukaansa ylikonstaapeli ei ollut esteellinen. Myös Lounais-Suomen poliisilaitoksen oikeudellinen osasto mainitsee lausunnossaan, ettei laki kiellä poliisimiestä kirjaamasta ilmoitusta asiassa, jossa hän on itse osallinen. Lausunnosta ilmenee, että ylikonstaapelilla oli tapahtuma-aikaan riitaisuuksia yhden henkilön kanssa ja hän osasi epäillä tätä tekijäksi. Poliisimies itse kertoi, että epäilty kuului samaan metsästysseuraan ja että tällä oli erimielisyyksiä metsästysseuran, ei yksinomaan hänen kanssaan. Toisin kuin syyttäjä , käräjäoikeus oli sitä mieltä, ettei ylikonstaapeli pyrkinyt vaikuttamaan tutkintaan, vaikka hän kirjasi omasta asiastaan ilmoituksen poliisin tietojärjestelmään ja merkitsi tutkivaksi yksiköksi oman poliisiasemansa. Syyttäjän mukaan ylikonstaapelille oli tästä asetelmasta odotettavissa erityistä hyötyä, mutta käräjäoikeus oli tästäkin eri mieltä. Sen sijaan käräjäoikeus arvosteli ylikonstaapelin toimintaa, koska tämän jo asemansa puolesta pitäisi tuntea lainsäädäntö. Käräjäoikeuden mukaan ylikonstaapelin täytyi tietää toimivansa lain vastaisesti ja olevansa esteellinen, koska hän oli itse asianosainen. Päätöksessä kiinnitetään huomiota myös siihen, miltä asia näyttää ulospäin.