Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Harjavallan biokaasulaitoksella työt jo täydessä vauhdissa – Odotus vaihtui biomassan korjuuseen

Biokaasun valmistuksen piti alkaa Harjavallan Sievarissa jo kaksi vuotta sitten. Tuolloin perustettu Satbiogas joutui perumaan kaupat silloisen laitetoimittajan kanssa ja sittemmin toimittaja ajautui konkurssiin. – Alkoi ilmestyä epävarmuuden merkkejä ja onneksi vetäydyimme ennen kuin ehdimme alkaa yhteistyön, yhtiön toimitusjohtaja Jouni Inkinen huokaa traktorinsa vieressä teollisuustontilla. Traktorillaan Inkinen tasoittelee rehuaumoja, joita jättimäiset traktorit kuljetusvaunuillaan tontille ajavat lähes liukuhihnatahtia. Työmaa näyttää varsin perinteiseltä maatilan rehusadonkorjuulta, tosin kokoluokkaa suuremmalta. Rehuvarastoksi teollisuustonttia ei sentään ole muutettu. Nyt valmistaudutaan biokaasulaitoksen tuotannon käynnistämiseen, vaikka laitosta ei vielä tontilla ole. – Kyllä tämä nyt varmalta näyttää. Tuotantolaitos rakennetaan muualla ja kootaan paikan päällä. Tarkoitus on aloittaa biokaasutuotanto huhti–toukokuussa 2021, Inkinen selvittää. Reaktorit toimittaa laukaalainen Metener Oy ja pelletöintilinjat ilmajokelainen JPT Industrial. Inkinen kertoo yrityksen pyrkineen korkeaan kotimaisuusasteeseen. Biokaasua tuotetaan biomassasta, jota saadaan satakuntalaisilta pelloilta. Massaa muodostuu viljanpuinnista jäävistä oljista, kesantopelloilta tai vaikka epäonnisilta viljelymailta. – Saimme esimerkiksi koe-erän härkäpapua, kun se kasvoi niin huonosti, ettei sitä kannattanut puida. Etsimme koko ajan lisää kohteita biomassan keruuseen. Tavoitteena on, ettei biomassaksi jalostus syö ruoantuotantoon käytettyä viljelyalaa. Biokaasuksi hyödynnetään viljelyn hukka-aloja, kesannolle jätettyjä lohkoja tai juuri epäonnistuneita satoja. Säilörehun tavoin biomassa kootaan maitohappokäymisen avulla säilöttynä. Biomassa ajetaan reaktoreihin, joissa se kuivamädätetään. Mädättämällä massasta irtoava kaasu kerätään talteen liikennepolttoaineeksi. – Käyttötarkoituksia biokaasulle on muitakin, mutta ensisijainen kohde on lisääntyvä liikennekäyttö, eli kaasuautot. Yhteensä reaktoreita laitokseen tulee kuusi. Ne pystyvät käsittelemään vuodessa 15 000–20 000 tonnia biomassaa, mikä on valtava määrä. – Tiiviiksi tampattuna se tarkoittaa määrää, kun tämä 1,5 hehtaarin varastointialue peitetään neljän metrin kerroksella biomassaa, Inkinen kuvaa. Reaktorikäymisessä massasta saadaan irti kaasua energiaksi muutettuna 15 gigawattituntia. Sekään ei ole vallan vähäinen määrä, lähes kymmenesosa Kolsin voimalaitoksen (173 GWh) tai kolmaskymmenesosa Harjavallan voimalaitoksen (430 GWh) vuosituotannosta. Kuivamädätystekniikalla käsitelty biomassa vaihdetaan reaktoreihin kun kaasu niistä on saatu käytettyä irti. Kierto on noin 6–8 viikkoa. Reaktorin täyttö kestää viikon ja tyhjennyskin useamman päivän. Käytetty massa levitetään kuivumaan. Kuivatusta massasta puristetaan pellettejä peltolannoitteeksi. Pellettimassaan lisätään hivenaineita, lähinnä typpeä ja kaliumia. – Pellettimuodossa viljelijät voivat levittää lannoitteen omalla kalustollaan, Jouni Inkinen sanoo. Pelletöintilaitosta hyödynnetään myös lämmityskäyttöön tarkoitettujen ydinpuupellettien valmistukseen. Kaikki kierrätystuotteiden synergia on käytettävä hyväksi, jotta tuotannosta tulee kannattavaa. Ydinpuupellettejä tulevassa tuotantolaitoksessa voidaan valmistaa 20 000 tonnia jo alkuvaiheessa. Tarkoitus on yli kaksinkertaistaa kapasiteetti siitäkin. "Tarkoitus on aloittaa biokaasutuotanto huhti–toukokuussa 2021.” Jouni Inkinen toimitusjohtaja, Satbiogas Oy