Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Porin kaupunki aikoo korottaa kerrostalotonttien vuokria jopa kuusinkertaisiksi – Isännöitsijä: ”Maksukyky on jo nyt koetuksella”

Porin kaupunginvaltuusto päättää tulevana maanantaina kerrostalotonttien vuokrien korotuksista. Korotusten suuruus vaihtelee kaupunginosittain. Rajuin isku on Isosannassa, jossa korotus on noin kuusinkertainen nykyiseen verrattuna. Tiilimäellä korotuspaine on 4-5 -kertainen ja Tiilinummessa nelinkertainen. Pormestarinluodossa Purjeentie 3:n hallituksen puheenjohtaja Pasi Järvinen on kovasti harmissaan kaupungin aikeista. Puuvillatehtaan työläisten tarpeeseen vuonna 1972 valmistuneessa talossa 6 000 euron vuosivuokra kohoaa noin viisinkertaiseksi. Järvinen kyllä sulattaisi pienen tasokorotuksen, mutta nyt on hänen mielestään tolkku kaukana. – Tämä on ihan järjetöntä. Mielestäni kysymys on Porin täydellisen epäonnistuneesta talouspolitiikasta, Järvinen sanoo. Järvisen mielestä kukaan ei valvo tavallisen kuntalaisen etuja, paitsi ehkä Markku Tanttinen (ikivihreä), joka äänestytti vuokrankorotuksen teknisessä lautakunnassa, mutta hävisi äänin 7-6. – Johonkin Teljäntorin konttoriin menee viisi miljoonaa. Eikä riitä. Siinä saa moni tölli vuokransa maksaa ennen kuin sekin on katettu. Järvinen, puoluetaustaltaan sosiaalidemokraatti, esittelee pitkää listaa korjauksista, joita talossa on tehty sinä 18 vuoden aikana, kun hän on asunut paikalla. Vuonna 2002 Pormestarinluoto oli erilainen paikka. Kertaalleen Järvinen kolkattiin kostoksi, kun hän oli soittanut poliisit kossupullon ikkunan läpi heittäneen seurueen perään. Sen jälkeen on rakennettu aitaa ja uusittu putkia. Porkka on siistiytynyt, mutta Järvisen mukaan asukkaat ovat maksaneet siitä vastikkeissa. – Täällä oli täyttöaste 40 prosenttia. Oli kaiken maailman narkkareiden haarakonttoreita. Me olemme tehneet yhteiskunnallisesti osuutemme. Porin kaupunki ei voi kaataa taloustilannetta meidän niskaamme. Isännöitsijä: Osuvat korjaustarpeessa oleviin rakennuksiin Johtava isännöitsijä Ari Kuula Sakipa Isännöinnistä arvelee, että kaupungin suunnitelmat tonttivuokrien tuntuvasta korottamisesta muodostaisivat tuntuvan kululisäyksen taloyhtiöihin. Kuluerän korotus tiukassa taloudellisessa tilanteessa saattaa heikentää yhtiöiden mahdollisuuksia investoida kunnossapitoon, joka puolestaan vaikuttaisi muuhun verokertymään kuntataloudessa. Kuula arvioi että tonttivuokrankorotus siirtyy vastikkeisiin ja sitä kautta vuokriin. Vuokrienkorotus puolestaan saattaisi vaikuttaa myönnettäviin asumis- ja toimeentulotukiin. –  Meillä on paljon sellaisia asukkaita ja osakkaita, jotka ovat elämäntyöllään säästäneet itselleen osakehuoneiston ja varsinkin eläkeläisten maksukyky on jo nyt koetuksella peruskorjausten yhtiölainaosuuksien rahoittamisessa, Kuula sanoo. Kuula toivoo, että kaupunki ei rasittaisi kiinteistön osakkaiden maksukykyä. – Vuokrankorotukset osuvat juuri vanhempiin rakennuksiin, joissa on peruskorjaustarpeita. Tonttipäällikkö: Tällä kertaa ei alennusmyyntiä Porin tonttipäällikkö Elisa Laine sanoo, että vuokria tarkistetaan, koska maan arvo on noussut elinkustannuksia nopeammin. – Vuokrien moninkertainen nousu kuvastaa toisaalta sitä, että vuokralaiset ovat saaneet nauttia markkinahintoja huomattavasti matalammasta hintatasosta kaupungin lukuun jo vuosien ajan, Laine sanoo. Nykyisistä vuokrasopimuksista moni on solmittu 1960-luvulla, eikä kaupunki suostu soveltamaan sen aikaista hinnoittelua. – Nyt kun sopimukset ovat päättymässä, niin uusi hinnoittelu tulee vahvistettavaksi kuntalain edellyttämällä tavalla. Nykyiset vuokrasopimukset on aikanaan tehty enemmän tai vähemmän tapauskohtaisesti. Nyt kaupunginvaltuustolle esitettävä hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin – keskustassa on kalliimpaa kuin lähiöissä. Laine kertoo, että hintataso määräytyy kahden ulkopuolisen konsultin tekemän arvion perusteella. Näistä on laskettu keskiarvo. Vuonna 2015 Pori korotti omakotitonttien vuokria. Silloin vuokralaisille annettiin mahdollisuus lunastaa tontti itselle vanhalla ”tarjoushinnalla”. Kaupunki sai tuolloin kassaansa noin 20 miljoonaa euroa rahaa, mutta myös ”lypsävän lehmän” teurastamista on arvosteltu. Laineen mukaan alennusmyyntejä ei nyt voida järjestää. Syy löytyy EU:n valtiontukisäädöksistä. Kerrostalokiinteistöissä toimii lukuisia yrityksiä, joille alle markkinahintaan myyminen olisi laitonta valtiontukea. – Kuntalaki edellyttää, että kiinteää omaisuutta myydessä hinnoittelun tulee vastata markkinahintaa. Toisaalta hinnoittelun tulee olla tasapuolinen. Tästä syystä tontteja ei voida luovuttaa alle markkinahinnan vaikka ostajana ei olisikaan markkinoilla toimiva taho vaan yksityishenkilö. Miksi sitten niin voitiin toimia omakotitonttien kanssa? – Noh... Tekninen lautakunta päätti niin, ja aikaisempi hinnoittelu oli olemassa.