Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Leviävätkö tartunnat kouluissa? Tutkimusten mukaan alakouluissa riski on pienempi kuin ylemmillä asteilla

Lasten ja koulujen rooli koronaepidemiassa on iso kysymys, ja tutkimusnäyttö asiasta on yhä ristiriitaista. On paljon kouluja, joissa tartunnat eivät ole levinneet infektoituneesta oppilaasta eteenpäin. Maailmalla on kuitenkin myös tapauksia, joissa kokonainen tartuntaryväs on paikannettu kouluun. Eroja kouluissa tartuntojen lähteenä saattavat selittää erot siinä, miten koulunkäynti on paikallisesti järjestetty. Suomessa koulut eivät näytä lietsoneen epidemiaa. Kun peruskoulut avattiin keväällä kahdeksi viikoksi, kouluikäisten tartunnat eivät lähteneet nousuun. Edeltävällä koulusulullakaan ei näytä olleen suurta merkitystä laboratoriossa varmistettujen tartuntojen leviämiseen. Se käy ilmi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Ruotsin kansanterveysviranomaisten yhteisestä selvityksestä . Siinä tarkasteltiin koulujen ja päiväkotien sulkemisen vaikutusta alle 20-vuotiaiden tartuntoihin, tehohoidon jaksoihin ja kuolemiin. Suomessa ei ole juurikaan löytynyt kouluihin jäljitettyjä tartuntoja. Jos sulut olisivat hillinneet tartuntoja, pitäisi Ruotsissa koulua käyvien ikäluokkien tartuntoja olla enemmän. Ruotsissa peruskoulut ja päiväkodit olivat auki koko kevään, kun taas Suomessa koulut suljettiin kahdeksi kuukaudeksi. Vanhempia myös kehotettiin mahdollisuuksien mukaan pitämään päiväkotia käyvät lapsensa kotona. Avoimista kouluista huolimatta testein varmistettujen tartuntojen ilmaantuvuus oli lapsilla ja nuorilla Ruotsissa samaa luokkaa kuin Suomessakin, jopa vähän pienempi. Tosin kummassakaan maassa lieväoireisia ei paljon testattu. Raportin mukaan ruotsalaiset opettajatkaan eivät ole saaneet yhtään enempää tartuntoja kuin muissa ammateissa. Suomessa ei ole juurikaan löytynyt kouluihin jäljitettyjä tartuntoja. THL:n, Husin ja Helsingin kaupungin tutkijat ovat äskettäin julkaisseet analyysinsa kahdesta kouluihin liittyneestä tapauksesta ja niiden jatkotartunnoista. Keväällä epidemian alkuvaiheessa huomiota herätti koululaisen tartunta Viikin koulussa. Lievästi oireilevasta oppilaasta altistui muita oppilaita ja koulun henkilökuntaa sekä urheiluseuran jäseniä, mutta kukaan heistä ei lopulta saanut tartuntaa. Toisessa tapauksessa tartunta oli henkilökunnan jäsenellä, joka oli ollut kaksi päivää oireisena töissä. Kahdelta altistuneiden luokalta seitsemän sai tartunnan, samoin yksi henkilökunnan jäsen. Jatkotartuntoja ilmaantui yhteensä yhdeksän kolmessa koululaisten perheessä, joskaan ei ole selvää, että syynä olivat lapset. – Teimme syvähaastatteluja perheissä, emmekä voineet täysin pois sulkea perheenjäsenten muitakin tartunnan reittejä. Voi olla, että perheen tartunnat oli saatu myös muualta eikä pelkästään perheen lapselta”, sanoo tutkimusta johtanut THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek . Nohynek ja hänen työtoverinsa ovat myös tehneet tutkimusta kotien tartuntaketjuista. Alustavien tulosten perusteella lapset tuovat harvemmin viruksen kotiin. – Keväällä huhti-toukokuussa tartunnan lähde oli valtaosin aikuinen. Lapset saavat yleensä tartunnan kotonaan pikemmin kuin koulussa. Maailmalla koulujen tartuntaketjuista on tehty jo useampia tutkimuksia. Esimerkiksi Ranskassa Pasteur-instituutin tutkijat selvittivät alakouluihin liittyvää epidemiaa Pariisin pohjoispuolella. Melkoinen joukko eli lähes yhdeksän prosenttia oli saanut tartunnan kuuden koulun oppilaista. Tutkijat kuitenkin arvioivat, etteivät lapset tartuttaneet toisiaan koulussa eivätkä myöskään opettajia tai muita henkilökunnan jäseniä. Lapset itsekin olivat saaneet enimmäkseen vanhemmiltaan tartunnan. – Kaikkiaan tuloksemme vertautuvat muissa maissa tehtyihin tutkimuksiin, jotka viittaavat siihen, että 6–11-vuotiaat lapset saavat yleensä tartunnan kotonaan pikemmin kuin koulussa, sanoo tiedotteessa instituutin epidemiantukimusta johtava Arnaud Fontanet . Tiettävästi laajin kouluihin keskittynyt tutkimus on tehty Australiassa New South Walesin osavaltiossa. Äskettäin The Lancet Child & Adolescent -tiedelehden julkaisemassa tutkimuksessa jäljitettiin tartuntoja leviämistä 25 koulussa ja päivähoitopaikassa. Keväällä ensimmäisen tautiaallon aikana 12 oppilasta ja 15 henkilökunnan jäsentä osallistui koulutyöhön oireisena. Heidän lähes 1 500:sta lähikontaktistaan löytyi jatkotartunta kaikkiaan 18:lta. Viisi näistä oli kolmessa koulussa ja kaikki loput 13 yhdessä ja samassa päivähoitopaikassa. Lukuun ottamatta yhtä päivähoitoryvästä jatkotartunnat olivat siis hyvin harvinaisia. Päivähoitotapaukset saivat analyysin mukaan alkunsa aikuisesta henkilökunnan jäsenestä. – Covid-19 näyttää leviävän kouluissa huomattavasti vähemmän kuin muut hengitystievirukset, kuten influenssa, tutkimusta johtanut professori Kristine Macartney kommentoi Australian tartuntatautien tutkimuskeskuksen NCIRS:n sivuilla . Kouluista ei kuitenkaan kantaudu vain rauhoittavia tietoja vähäisistä tartunnoista. Esimerkiksi Englannista, Israelista ja Chilestä on raportoitu koulujen tartuntaryppäitä. Harvardin epidemiologian professorin Marc Lipsitchin ja työtovereiden laatiman tutkimuskatsauksen mukaan mainituissa maissa luokkakoko on selvästi suurempi kuin vaikkapa Suomessa. Huono ilmastointi voi kuljettaa virusta kantavia hiukkasia matkan päähän. Kuvaava on Jerusalemissa syntynyt tartuntaryväs koulussa , jota käyvät 12–18-vuotiaat lapset ja nuoret. Koulujen uudelleen avaamisen jälkeen toukokuussa 153 oppilasta ja 23 opettajaa sai tartunnan. Sikäläinen koulunkäynti kuitenkin eroaa melko paljon suomalaisesta. Oppilaat tulevat kouluun koulubussilla, mikä lisää heidän keskinäisiä kontaktejaan. Kussakin luokassa on myös tungosta, sillä oppilaita on 35–38. Tapauksen analyysin mukaan yhtä oppilasta kohden oli vain vähän päälle neliömetri tilaa. Kunnon turvaetäisyyttä ei näin ollen voitu pitää. Kaiken lisäksi tartuntojen aikana oli 40 asteen helle. Tukaluuden helpottamiseksi tuulettimia pidettiin jatkuvasti päällä ja maskipakosta luovuttiin. Tiedetään, että huono ilmastointi voi kuljettaa virusta mahdollisesti kantavia hiukkasia matkan päähän. – Suomen kaupungeissa yleensä kävellään koulumatkat ja luokkakoot ovat pienempiä. Riski on ihan toisenlainen, jos istut puolitoista tuntia koulubussissa ja jos luokkakoko on suuri ja koulupäivät ehkä pidempiä. Kaikki tämä vaikuttaa, Nohynek sanoo. Myös Yhdysvalloissa tutkijat ovat mallinnuksessaan löytäneet viitteitä tartuntojen leviämisestä kouluissa. He raportoivat Jama-tiedelehdessä , että tartunnat kääntyivät laskuun, kun koulut pantiin kiinni. Vajaassa kuukaudessa se merkitsi 130 tartuntaa vähemmän sataatuhatta ihmistä kohden. Tutkijat kuitenkin toteavat itsekin, etteivät pysty sulkemaan pois sitä mahdollisuutta, että epidemian hidastuminen olisi johtunut muista rajoituksista, jotka määrättiin samaan aikaan. Turun yliopiston infektiotautiopin professorin Ville Peltolan mukaan ei myöskään ole varmaa, että koulujen sulku vähentäisi tartuntoja. – Vanhemmatkin jäävät kotiin ja pois töistä. Jos koulujen sulusta on ollut epidemian leviämistä hidastavaa vaikutusta, se voi epäsuorasti tulla vanhempien käyttäytymisen muutoksesta, Peltola sanoo. Koronavirus on aiheuttanut lapsille valtaosin vain lieväoireisia tartuntoja. Se huomattiin jo koronapandemian alussa Kiinassa, ja sama havainto on toistunut pandemian levitessä ympäri maailman, myös Suomessa ja Ruotsissa. Jotkut ovat arvelleet, että lapset ovat kuitenkin viruksen hiljaisia levittäjiä. Heidän tartuntansa eivät vain tule ilmi yhtä helposti kuin aikuisten, jolloin he voivat huomaamatta lietsoa epidemiaa eteenpäin. Uusimmat tiedot kuitenkin näyttäisivät vahvistavan sen, että kymmenvuotiaat ja nuoremmat eivät levittäisi tautia samassa määrin kuin aikuiset. – Koko ajan on vahvistunut se, että ainakin pienet lapset saavat vähemmän koronavirusinfektioita kuin aikuiset. Lapset varmasti voivat tartuttaa muita, mutta kokonaisuutena lasten osuus on pienempi kuin aikuisten. Nuorilla lähestytään enemmän aikuistyyppistä tilannetta, että virus tarttuu herkemmin, Peltola sanoo. Lasten pienempi rooli epidemiassa yllättää siksikin, että heillä on tyypillisesti runsaasti lähikontakteja keskenään ja vanhempiinsa. Yleensä kaikki hengitystievirukset tarttuvat herkästi lapsista toisiin ja he ovat näiden epidemioiden moottoreita. Lasten nenästä on myös löydetty vähemmän reseptoreita, joita virus käyttää. Lisäksi tartunnan saaneilla lapsilla on löytynyt virusta yhtä paljon tai jopa enemmän kuin aikuisilta. Uuden tutkimuksen mukaan sitä oli kaikkien eniten alle viisivuotiailla. – Muissakin virustaudeissa yleinen tilanne on, että lapsilla virusten määrät ovat suurempia. Jos on suurempi virusmäärä, voi herkemmin tartuttaa. Mutta se on ristiriidassa sen kanssa, että lasten osuus tartuttajina ei ole niin suuri, Peltola pohtii. – Yksi selitys voi olla se, että sairastuneiden lasten määrä on pieni ja tartuttaminen jää siksi vähäisemmäksi, vaikka virusta olisikin paljon. Lasten nenästä on myös löydetty vähemmän reseptoreita, joita virus käyttää tunkeutuessaan ihmisen soluihin. Näiden ace–2-reseptorien määrä kasvaa iän mukana. Tutkijat ovat pitäneet lisäksi mahdollisena, että lapsille olisi kehittynyt immuniteettia muista aiemmin podetuista tavallisista koronavirustaudeista. – Pienillä lapsillahan on jatkuvasti räkätautia. On pohdittu, että lasten tuore immuniteetti muita koronaviruksia vastaan voisi jonkin verran estää uuden koronaviruksen elinkykyä ja eteenpäin välittymistä. Tämä on vielä spekulaatiota, THL:n Nohynek sanoo. Tutkimus on myös tuonut jotain katetta tällaisilla pohdinnoille. Eräs tutkimusryhmä etsi eri-ikäisiltä ihmisiltä uutta koronavirusta tunnistavia vasta-aineita , jotka olivat muodostuneet tavallista flunssaa aiheuttavien muiden koronavirusten tartunnoista. He löysivät näitä vasta-aineita 60 prosentilta lapsia ja nuoria, mutta vain kuudelta prosentilta aikuisia.