Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

EU-komission tyrmäämien kevytautolakien voimaantuloa lykätään vuodella – Sinä aikana lait yritetään korjata EU:n vaatimusten mukaisiksi

Hallitus haluaa lykätä eduskunnan jo hyväksymien kevytautolakien voimaantuloa vuodella. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) sanoi perjantaina, että sinä aikana lait yritetään korjata EU:n lainsäädännön mukaisiksi. Marin kertoi jo viime viikolla ottavansa vakavasti Euroopan komission huomautuksen Suomen kevytautosuunnitelmille. Kevytautolakien oli tarkoitus tulla voimaan jo tämän vuoden marraskuun alusta. Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti jo perjantaina hallituksen esitysluonnoksen lakien lykkäämisestä lausunnolle. Kumoaminen ei ehkä olisi mennyt läpi Yhtenä vaihtoehtona oli myös lakien kumoaminen. Siihen ei Marinin mukaan kuitenkaan ryhdytty, koska olisi ollut epävarmaa, olisiko se mennyt eduskunnassa läpi. Kevytautolait oli hyväksytty viime joulukuussa eduskunnassa laajalla, yli 160 kansanedustajan enemmistöllä. Kevytautolla haluttiin parantaa nuorten kuljettajien ja matkustajien turvallisuutta. Taustalla oli Sastamalassa sattunut vakava mopoauto-onnettomuus, jossa kaksi nuorta menehtyi henkilöauton kuljettajan törmättyä ajoneuvollaan tahallisesti mopoautoon. Ei takeita, onnistuuko lakien korjaaminen Marin muistutti, ettei ole mitään takeita siitä, että kevytautolait saadaan korjattua EU:n vaatimusten mukaisiksi. Siinä tapauksessa hallitus joutuu myöhemmin tuomaan eduskuntaan kumoamisesityksen. – Tulemme kyllä tekemään kaikkemme, jotta laki saataisiin korjattua sellaiseksi, että se täyttää EU:n säädökset. Jos kevyautolait tulisivat nykyisinä voimaan, siitä olisi aiheutunut riski siitä, että EU-komissio olisi aloittanut Suomen kohtaan rikkomusmenettelyn, mikä olisi voinut johtaa korvausvaatimuksiin. Marinin mukaan oikeuskansleri on hyväksynyt etenemistavaksi lakien lykkäämisen. Oikeuskansleri huomautti, että jos laki olisi tullut voimaan tämän vuoden marraskuussa, hän ei suosittelisi lakien perusteella annettavien asetusten ja määräysten antamista. Marin ei suostunut tässä vaiheessa ottamaan kantaa siihen, millä tavalla kevytautolakeja pitäisi muuttaa. Hän sanoi, että virkamiehet ryhtyvät nyt käymään siitä neuvotteluja EU-komission kanssa. "Lisäaika voi olla viisautta" Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio sanoi, että lisäajan ottaminen voi olla viisautta. – Se oli käynyt meilläkin keskusteluissa mielessä. Tässä olisi ollut vain kaksi kuukautta aikaa saada muutokset eduskunnassa läpi. Siinä olisi voitu onnistua, mutta se olisi voinut tehdä tiukkaa. Kallio kertoi autoalan ehdottaneen ratkaisuksi esimerkiksi sitä, että kevytauton kuljettajalta vaadittaisiin liikennetraktorikortti, johon voitaisiin kansallisesti määrätä pari pakollista ajotuntia. Kevytautoa olisi alkuperäisen lain mukaan voinut ajaa samalla kortilla kuin mopoautoa. Kallion mukaan arviolta joitakin kymmeniä henkilöautoja on jo ehditty muuttaa kevytautoiksi. Kevytautot ovat tavallisia henkilöautoja, joiden nopeus on rajoitettu korkeintaan 60 kilometriin tunnissa. Ne olisi suunnattu 15–17-vuotiaille nuorille, joilla ei ole vielä henkilöauton ajokorttia. Niiden on ajateltu korvaavan rakenteeltaan heppoiset mopoautot, joiden enimmäisnopeus on 45 kilometriä tunnissa. Kevytautot olisi luokiteltu samaan ajoneuvoluokkaan kuin traktorit. EU:n mukaan kevytautot eivät kuitenkaan täytä traktorikortin vaatimuksia. Huomautuksessa katsottiin, että kevytautoa ajava nuori kuljettaja, jolla on mopoauton ajokortti, on yhdistelmä, josta saattaa seurata vakavia turvallisuusongelmia haavoittuvassa asemassa oleville tienkäyttäjille. Näitä ovat esimerkiksi pienet lapset, jalankulkijat, pyöräilijät ja eläimet. Myös se, että kevytautojen nopeuden rajoittaminen toteutetaan elektronisella laitteella, on huomautuksen mukaan epävarma ratkaisu sekä liikenneturvallisuuden että ajoneuvon pakokaasupäästöjen osalta.