Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Analyysi: Perussuomalaiset pilaamassa kokoomuksen vaalit - vain SDP on osoittautumassa liian kovaksi Halla-aholle

Sanoissa piilee poliittista voimaa. Jytkyt ovat vahva osa kollektiivista muistiamme, mutta monet ovat jo saattaneet unohtaa sen, että perussuomalaiset ei vaaleissa ollut koskaan Timo Soinin johdolla Suomen suosituin tai edes toiseksi suosituin puolue. Sekä 2011 että 2015 puolue jäi eduskuntavaaleissa äänimäärässä pronssille – ja jälkimmäisellä kerralla vieläpä melko reilusti. Kokoomus voitti perussuomalaiset äänissä 540 212–524 054 ja prosenteissa 18,2–17,7. Siinä tärkeimmässä eli kansanedustajien määrässä Soini veti voittoarvan paikkaluvuin 38–37. Pitkään näytti siltä, että perussuomalaiset kärsisi ensi sunnuntain vaaleissa veret seisauttavan vaalitappion, mikäli vertailukohtana pidettäisiin neljän vuoden takaista paikkamäärää. Viimeisten kampanjaviikkojen aikana puolueen kannatus on noussut kohisten. Yleisradion torstaiaamun gallup oli päättyvän vaalikauden viimeinen. Perussuomalaisten kannatus on siinä 16,3 prosenttia, kokoomuksen 15,9 prosenttia ja SDP:n 19,0 prosenttia. Seuraavaksi puhuvat äänet – ja niiden perusteella valta jaetaan sunnuntaina Suomessa uudelleen. Ylen Taloustutkimuksella teettämä gallup kertoo, että perussuomalaiset on pilaamassa kokoomuksen ja Petteri Orpo n vaalit ja että Jussi Halla-ah o saattaa pystyä siihen, mihin Soini ei koskaan pystynyt eli nostamaan puolueen äänimäärässä Suomen toiseksi suurimmaksi. Viikko sitten julkaistussa Ylen gallupissa perussuomalaiset oli 15,1 prosentissa ja kokoomus 15,8 prosentissa. Ennakkoäänestyksen ollessa vauhdissa puolueet ovat vaihtaneet Taloustutkimuksen mittauksessa keskenään paikkoja. Historia ennakoi perussuomalaisille yli 17 prosentin tulosta Neljä vuotta sitten Yle julkaisi niin ikään gallupin aamulla samana päivänä, jolloin illalla oli vuorossa Ylen Suuri puheenjohtajatentti. Silloin perussuomalaiset kirjautti viimeisessä gallupissa 16,7 prosentin suosion - ja silloinkin puolueen kannatus oli nousussa juuri vaalipäivän lähestyessä. Vaalivalvojaisissa Ostrobotnialla menestys ja keskiolut sitoivat perussuomalaisia yhteen. Sisäiset ongelmat kärjistyvät vasta, kun valtaa oli tilaisuus käyttää. ”Tömähti uusi jytky.” ”Hyvät ystävät, jytkytetään: jytky, jytky, jytky…” Soini toisti taikasanan 13 kertaa ja rummutti jokaisella kerralla molemmilla käsillään tahdin puhujapöntöstä. ”Täällä olivat vähän naamat kalpeina osalla teistä, kun ennakkoäänet tulivat”, hän lohkaisi. Ennakkoäänien perusteella perussuomalaiset oli jäämässä neljänneksi 16,0 prosentin saaliilla, mutta vaalipäivänä annetuista äänistä puolue keräsi yli 19 prosenttia ja kipusi yhteistuloksissa edellä jo mainittuun 17,7 prosenttiin. Galluphistoria ja vaalihistoria ennakoivat sitä, että perussuomalaiset saa näissä vaaleissa yli 17 prosenttia äänistä. Puolue saattaa pudottaa kokoomuksen vaalien kolmannelle sijalle, mikä olisi kokoomuslaisille järkytys ja karmaiseva pettymys. SDP:n voitto alkoi rakentua syksyllä 2015 Antti Rinteen johtama SDP on osoittautumassa perussuomalaisille liian vahvaksi. SDP on Ylen mittauksessa 19,0 prosentillaan vahvassa 2,7 prosenttiyksikön gallupjohdossa. Puolue on nousemassa 20 vuoden tauon jälkeen eduskunnan suurimmaksi puolueeksi. Sosialidemokraattien vaalivoitto alkoi rakentua syksyllä 2015 eli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kivikkoisen taipaleen alkumetreillä. On syytä palauttaa mieliin, mitä silloin tapahtui. Perussuomalaisten suosio romahti syyskuussa 2015. Yle uutisoi ”politiikan mannerlaattojen siirtyneen”, kun perussuomalaiset syöksyi 10,7 prosenttiin. (8.10.2015) Miinusta ropisi 4,3 prosenttiyksikköä. Oppositiopuolue SDP harppasi 18,3 prosenttiin ja keräsi lisäsuosiota 3,9 prosenttiyksikköä. Saman vuoden joulukuussa SDP oli 22,7 prosentissa ja perussuomalaiset 8,9:ssä. Kukaan ei voi varmasti tietää, kumpi söi enemmän perussuomalaisten suosiota: hallituksen halu leikata palkansaajien ansioita pakkolakipaketilla vai Tornioon saapuneet tuhannet turvapaikanhakijat. Absoluuttista varmuutta asiasta on mahdotonta saada, mutta todennäköisesti hallituksen työmarkkinapolitiikka romahdutti perussuomalaisten kannatusta enemmän kuin turvapaikkakriisi. Tätä johtopäätöstä tukee kaksi pääargumenttia. Pakkolakien vaikutus SDP:n nousun ja perussuomalaisten laskun välillä on korrelaatio. Pääoppositiopuolue kritisoi ensisijaisesti hallituksen kaavailemia pakkolakeja. SDP ei vaatinut rajojen sulkemista eikä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa kuin mitä hallitus harjoitti. Demarijohtaja Rinne päinvastoin vaati rasismin vastaisen julistuksen uusimista eduskunnassa, ja SDP antoi puolueena paljon julkisuutta pikkutyttönä pakolaisena Suomeen saapuneelle kansanedustajalle Nasima Razmyarille , joka lopulta esitteli julistuksen eduskunnassa lokakuussa 2015. Tuntuu järjen vastaiselta, että perussuomalaisten kannattajia olisi siirtynyt SDP:n taakse turvapaikkakriisin seurauksena. Toinen argumentti löytyy huhtikuun 2017 kuntavaalien tulosliuskoilta: eri puolilla Suomea perussuomalaisten ääniharavia olivat halla-aholaisina pidetyt ehdokkaat, mikä viittasi siihen, että perussuomalaisten jäsen- ja kannattajakunnassa oli tapahtunut laadullisia muutoksia halla-aholaiseen suuntaan. Sen sijaan sekä pakkolakipaketilla että turvapaikkakriisillä oli vaikutusta Soinin aseman nopeaan heikkenemiseen. Kun kannatus romahti, Soini menetti poliittista selkänojaansa puolueen sisällä. Kun hallitus ei sulkenut Ruotsin vastaista rajaa, jäljelle jääneet perussuomalaisten kannattajat menettivät uskoaan Soinin kykyihin tehdä erittäin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. He eivät kaikesta päätellen hylänneet perussuomalaisia, vaan toivoivat Soinin tilalle Halla-ahoa. Syksyllä 2015 pohjustettiin siis huhtikuun 2019 eduskuntavaalien lopputulos: SDP:tä äänestävät hallituksen työmarkkinapolitiikkaan pettyneet palkansaajat, jotka eivät ole siirtymässä vaalien loppusuoralla perussuomalaisten tukijoiksi. Heidän silmissään perussuomalaiset petti palkansaajat, eikä se ole vielä unohtunut. Tuolloin pohjustettiin myös Halla-ahon nousu Soinin seuraajaksi. Vanhusskandaalit syöneet kirieväät Oulussa tapahtuneet seksuaalirikokset nousivat julkiseen keskusteluun perussuomalaisten kannalta otolliseen aikaan. Turvapaikanhakijoihin liittynyt kielteinen keskustelu kääntyi joidenkin äänestäjien ajatuksissa ennen kaikkea pettymykseksi hallitusta kohtaan. Keskustan ja kokoomuksen eväät menestykseen alkoivat olla syöty viimeistään siinä vaiheessa, kun vanhustenhoidon skandaalit hallitsivat uutisotsikoita viikkojen ajan. Ylen gallup on pääministeripuolue keskustalle murheellinen. Jos puolue kerää 14-15 prosenttia äänistä, Sipilä luopunee puheenjohtajuudesta ennenaikaisesti. Jos kokoomus ja keskusta sijoittuvat vaaleissa kolmanneksi ja neljänneksi, ne kilpailevat toisiaan vastaan pääsystä hallitukseen. Halla-ahoa kutsuisi hopeatilasta huolimatta todennäköisesti oppositio, sillä EU-puheenjohtajuuskauden alkaessa SDP tuskin ryhtyisi yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. Arvoerot puolueiden välillä olisivat ylitsepääsemättömiä.