Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kansa haluaa urheilijoiltaan menestystä, ei vain osallistumista

Hiljaista on, totesi tutkija Kati Lehtonen Helsingin Sanomissa (24.9.2020) tarkoittaessaan urheiluväen vaisua reagointia valtionapujen heikkeneviin näkymiin. Veikkauksen tuottojen pienenemisen valtio lupaa korvata vuoden 2021 budjetissaan, mutta entä sen jälkeen? Lehtinen arvelee valtionosuuden putoamisen olevan jopa kymmenien miljoonien eurojen luokkaa. Lehtonen toivoo yhdeksi tarkastelun kohteiksi kaikkein suurimpia tukia nauttineet edunsaajat, eli keskusjärjestöt ja jotkut lajiliitot. Tähän kohtaan ei veikkaustuottojen lihavina vuosina ollut tarvetta kajota, mutta odotettavissa olevat laihat vuodet panevat niin tekemään. ”Mitä kauemmaksi liikuntatapahtumasta ja harjoituksesta mennään, sen vahvemmin se on valtion tukemaa”, kirjoittaa tohtori Lehtonen. Laaja-alainen liikunta- ja urheiluelämä tarvitsee hallintomenonsa, mutta ovatko mitoitukset kohdallaan? Myös tätä tutkittaneen. ”Seurojen osuus valtion tukitoimista on yhä varsin pieni, vaikka seurat liikuttavat ja työllistävät.” Siinä on ikuisuuskysymys, josta on vuosikymmeniä kuultu lähinnä seurojen vuosijuhlissa. Yhteiskunnan tehtävä on ollut rakentaa tarvittavat liikuntapaikat, seurojen asiana on huolehtia, että niille tulee käyttöä. Periaate on hyvä, mutta seuraväki, joka on uskonut johtokuntaan tullessaan pääsevänsä urheilua edistämään, huomaakin hyvin pian olevansa rahanhankkijan osassa. Kunnan avustus on yleensä pieni, paikkakunnan monet urheiluseurat kilpailevat samoista sponsorikandidaateista. Ei muuta kuin tienreunoilta roskia keräämään tai keksimään jotakin muuta tulonlähdettä. Tämä ei ole tarinaa, vaan täyttä totta. Meillä Suomessa urheilu elää seuratoiminnasta, valtavasta määrästä vapaaehtoista työtä. Urheilijoistaan tunnetaan pitäjät ja kaupungit, Pori Ässistä, Matti Mattssonista ja Pesäkarhusta, Sastamala VaLepasta, Tohmajärvi Seppo Rädystä, Kurikka Juha Miedosta, Teuva Pauli Nevalasta, Lappajärvi Petra Ollista. Maailmalla maat saavat arvostusta kansainvälisestä menestyksestä EM- ja MM-kisoissa sekä olympialaisissa. Suomessa asuu edelleen kansa, joka haluaa urheilijoittemme esiintyvän vaativissa kansainvälisissä kilpailutapahtumissa. Eikä vain osallistumassa, vaan myös menestymässä. Tämä on tutkittua tietoa, enkä usko, että se olisi muuksi muuttunut. Olympiakomiteaan kuuluu nykyisellään suuri määrä järjestöjä, jotka eivät ole varsinaisia urheilujärjestöjä, mutta joiden ohjelmassa on jossakin määrin liikuntaa. Sinänsä tärkeitä järjestöjä, mutta joiden paikka sopii mielestäni paremmin terveyden- tai sosiaaliasiain piiriin. Olympiakomitean tärkein työ on luoda optimiolosuhteet lahjakkaiksi osoittautuneille urheilijoille. Siinä riittää työkenttää. Suomalaisten myönteinen käsitys liikuntaharrastusten merkityksestä jokaiselle ihmiselle ja kansallemme, seurojemme turvattu toiminta ja hyvin johdettu ja hoidettu alueellinen ja valtakunnallinen järjestötoiminta – nämä muodostavat kokonaisuuden, mikä on yhteiskuntamme päättäjien syytä noteerata. Nyt on urheilujärjestöjen koottava voimansa taisteluun kansalaisten liikunnan ja tulosurheilun tulevaisuuden puolesta.