Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Oma maa mansikka sittenkin – Suomi on selvityksen mukaan mainettaan parempi työmarkkinamaa

Suomen työmarkkinajärjestelmää haukutaan usein jäykäksi ja vanhanaikaiseksi. Tuore selvitys kertoo toista. – Suomessa työmarkkinasääntely on tavanomaista pohjoismaista tasoa eli avointa, joustavaa ja turvallista. Onkohan vanhakantaisuus osin perustelematonta, kysyy korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto. Kanniston kommentit liittyvät Akavan teettämään selvitykseen, jossa vertailtiin Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Ranskan työmarkkinoita ja niiden sääntelyä. Selvityksen teki pitkän linjan työmarkkinavaikuttaja Jukka Ahtela. Myös Ahtela totesi, että järjestelmämme on mainettaan parempi. Tämä ei tarkoita, etteikö tekemistä vielä riittäisi. Etenkin paikallisen sopimisen kulttuurissa ja sen menettelytavoissa riittää työsarkaa. Akavasta korostetaan, etteivät selvityksen johtopäätökset ole järjestön virallisia linjauksia. – Tarkoitus on pikemminkin katsoa, löytyisikö niistä jotakin sellaista, mitä voisi jalostaa meille Suomeen. Selvitys antaa myös uutta pohjaa keskustelulle. Voimme käydä sitä faktojen kautta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korostaa. Mitä elementtejä kilpailijamaista voitaisiin tuoda Suomen ay-pöytiin? Fjäderin mukaan jatkossa pitää käydä keskustelua paikallisen sopimisen laajentamisesta, mutta niin, että se tapahtuu työ- ja virkaehtosopimusten sisällä. Hän mainitsee toisena tärkeänä aihealueena hallintoedustuksen. Kyse on hallitusohjelmaan kirjatusta hallintoedustuslain uudistamisesta. Sen tavoite on parantaa henkilöstön osallistumista ja asemaa sekä yt-menettelyssä että yrityksen päätöksenteossa muutoin. – Miten saamme suomalaisen politiikan ymmärtämään sen, että hallintoedustus on hyvä, eikä huono asia yrityksille. Tähän keskusteluun haluamme työnantajien järjestön mukaan. Saksaa voidaan pitää eurooppalaisen teollisuuden veturina. Jos hallintoedustus koetaan siellä myönteisenä uudistuksena, niin miksi ihmeessä ei meillä, hän kysyy. Puheenjohtajan mukaan uudistus veisi kohti parempaa luottamusta, jota suomalaisessa työmarkkinakentässä tarvitaan lisää. Fjäder pitää tärkeänä, että uudistustyö käynnistetään nopeasti. Yksi tärkeä tavoite on, että lain soveltamisalaa lasketaan nykyisestä 150 työntekijästä. Kannisto toteaa, että muissa Pohjoismaissa määrä on huomattavasti pienempi, eli puhutaan keskimäärin noin 30 työntekijän rajasta. – Meillä tavoite voisi olla 50 työntekijän yritys. Selvitys on tarkoitus antaa työelämää pohtivien kolminkantaisten työryhmien käyttöön mahdollisimman pian. Näin työmarkkinat toimivat muualla Ruotsi: Yleistä: Maassa on korkea järjestäytymisaste. Työehtosopimuksilla on laaja kattavuus. Pitkäaikainen sopimuskulttuuri ja keskinäistä luottamusta löytyy. Henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Plussaa: Voidaan ottaa oppia siitä, että Ruotsi on palkanmuodostuksen mallimaa. Sovittelija tukee aidosti ja on työsopimuksen takana. Miinusta: Pitää välttää byrokratiaa ja holhousta. Vaarana myös, että politiikka sekoittuu työmarkkinoihin. Tanska: Yleistä: Vahva sopimiskulttuuri ja luottamus. Työehtosopimuksissa laaja kirjo, muun muassa koulutus, eläkeasiat ja maahanmuutto ovat mukana. Plussaa: Joustoturva toimii, maassa on tuloksekas palkanmuodostamisen malli. Miinusta: Henkilöstöryhmien erilainen kohtelu. Saksa: Yleistä: Alakohtaiset työehtosopimukset. Lakisääteinen vähimmäispalkka. Työtaistelun aloittamisen kynnys on korkea. Plussaa: Voidaan oppia, että luottamus kantaa hyvää työmarkkinaperintää. Henkilöstön osallistuminen tuo lisäarvoa sekä tuottavuuteen että hyvinvointiin. Miinusta: Työehtosopimusten päivittämistä ei pidä laiminlyödä. Kahdet työmarkkinat, länsi vastaan itä murroksessa. Ranska: Yleistä: Alhainen järjestäytymisaste, hajanainen järjestökenttä. Plussat: Uudistukset vaativat päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä, siitä meillekin opiksi. Poliittinen ohjaus tukee työmarkkinajärjestelmää. Miinukset: Isännätön työmarkkinajärjestelmä.