Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Syttyykö Yhdysvaltojen ja Iranin välille sota? – Tästä kärjistyneessä kiistassa on kyse

Yhdysvaltojen ja Iranin kiristyvä tilanne oli vähällä kehittyä perjantaina todelliseksi aseelliseksi konfliktiksi, joka olisi ravisuttanut voimakkaasti Lähi-itää ja vaikuttanut suurvaltapolitiikan suuntaan kauaskantoisella tavalla. Varhain perjantaiaamuna Yhdysvaltain aikaa maan presidentti Donald Trump keskeytti ohjusiskut iranilaisiin sotilaskohteisiin vain kymmenen minuuttia ennen operaation aloittamista. Ilmeisesti Trump toimi vastoin neuvonantajiensa suositusta. Iskun tarkoituksena oli kostaa amerikkalaisen miehittämättömän lennokin torstainen alasampuminen Omaninlahdella. Yhdysvaltojen mukaan lennokki ammuttiin kansainvälisillä vesillä, iranilaisten mukaan lennokki taas oli tunkeutunut Iranin ilmatilaan. Varsinaiset sotatoimet käynnistävä kipinä sammui Trumpin päätökseen keskeyttää ohjusiskut, mutta Iranin ja Yhdysvaltojen välit ovat siitä huolimatta huonoimmillaan vuosiin. Miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty? "Maailman huonoin diili" Vuonna 2015 Trumpin edeltäjä Barack Obama kirjoitti nimensä Iranin ydinsopimukseen, josta oli käyty katkonaisia neuvotteluja yli kymmenen vuoden ajan. Sopimuksen mukaan Iran pidättäytyy ydinaseen kehittämisestä, ja sopimuksen muut osapuolet talouspakotteiden langettamisesta Irania vastaan. Yhdysvaltojen ja Iranin lisäksi sopimuksen allekirjoittivat Britannia, Ranska, Saksa, Kiina ja Venäjä. Kun Trump nousi presidentiksi 2017, hän alkoi pian kutsua ydinsopimusta esimerkiksi "maailman huonoimmaksi diiliksi ikinä". Runsas vuosi sitten toukokuussa Trump toteutti puheensa, ja veti Yhdysvallat sopimuksesta. Se oli lähtöpiste nykyiselle konfliktille. Yhdysvallat lähetti Persianlahdelle sotakalustoaan Samalla kun Yhdysvallat irrottautui Iranin ydinsopimuksesta, se langetti Iranille raskaat talouspakotteet. Loppukesällä 2018 voimaan astuneet öljyviennin pakotteet alkoivat nopeasti purra Iranin talouteen. Muut sopimuskumppanit pitäytyvät sopimuksessa yhä, mutta Yhdysvallat on onnistunut eristämään myös huomattavan osan eurooppalaisesta bisneksestä Iranin kanssa. Sen Yhdysvallat on tehnyt kieltämällä rahaliikenteen iranilaisten kanssa. Tämän vuoden keväällä maiden väliset ristiriidat ovat kiihtyneet. Yhdysvallat on laajentanut talouspakotteitaan vähitellen, ja huhtikuussa se julisti Iranin vallankumouskaarti IRGC:n terroristijärjestöksi. IRGC on poliittisesti hyvin vaikutusvaltainen Iranin armeijan valiojoukko, joka vastaa myös maan ydinohjelmasta. Iran vastasi julistamalla Yhdysvaltojen armeijan terroristijärjestöksi. Loppukeväästä Yhdysvallat lähetti Iranin edustalle, Persian- ja Omaninlahdelle lentotukialuksen, pommikoneita ja ohjuspuolustusjärjestelmän. Jonkin aikaa julkisuudessa liikkui tietoja myös siitä, että Yhdysvallat lähettäisi Lähi-itään yli satatuhatta sotilasta, mutta Trump kiisti väitteet. Viidennes maailman öljykaupasta kulkee Iranin edustalla Viimeiset tapahtumat ennen lennokin alasampumista ja viime tingassa peruttua ohjusiskua nähtiin touko- ja kesäkuussa, kun Omaninlahdella Iranin edustalla iskettiin öljytankkereita vastaan. Toukokuussa merimiinat vaurioittivat norjalaista, kahta saudiarabialaista sekä arabiemiraattien lipun alla seilaavaa tankkeria. Kesäkuussa taas vaurioitettiin pommeilla norjalaista ja japanilaista tankkeria. Yhdysvallat ja esimerkiksi Britannia syyttävät iskuista Irania, mutta maan johto kiistää syyllisyytensä. Suomen tuore ulkoministeri Pekka Haavisto korosti Lännen Medialle perjantain peruuntuneen ohjusiskun jälkeen, että tankkerihyökkäysten syyllisten selvittäminen on erittäin tärkeää. Iran käyttää öljykaupan keskeyttämistä uhkauksenaan Yhdysvaltoja vastaan. Iranin edustalla sijaitsevan Hormuzinsalmen läpi kulkee noin viidennes kaikesta maailman öljykaupasta. Iran uhkaa rikastaa uraania Miten konflikti saataisiin ratkaistua? Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut useasti, ettei hän haluaa sotaa vaan neuvottelupöytään Iranin kanssa. Tavoitteena on uusi, Yhdysvaltojen kannalta parempi ydinsopimus. Iranin johto on tyrmännyt neuvottelut viimeisimmissä kommenteissaan. Sisäpoliittisesti Iran on kahtiajakautunut. Maltillisempi osa hallinnosta olisi avoimempi neuvotteluille, mutta maassa on päässyt viime aikoina vahvoille jyrkkä ja uskonnollinen vallankumouskaarti IRGC. Yhdysvaltojen talouspakotteet ovat romahduttaneet Iranin talouden, ja Trumpin hallinto jatkaa pakotteiden tiukentamista yhä. Trump vakuutteli ohjusiskujen perumisen jälkeen, että pakotteet tehoavat, eikä Yhdysvalloilla ole kiirettä Iranin tilanteen kanssa. Kiirettä kuitenkin luo Iranin uhkaus rikkoa ydinsopimuksen sääntöjä ja ryhtyä rikastamaan uraania, jos sopimuksen eurooppalaiset osapuolet eivät lupaa maan rapautuvalle taloudelle helpotusta. Iran on antanut Euroopalle aikaa heinäkuun kahdeksanteen päivään asti ilmoittaa helpotuksista maan taloustilanteeseen. Esimerkiksi Saksan ulkoministeri ja Japanin pääministeri ovat matkanneet lähiaikoina Iraniin, jossa he ovat pyrkineet suostuttelemaan Irania pitäytymään sopimuksessa. On epätodennäköistä, että konfliktiin saadaan suurempaa helpotusta ilman, että Iran suostuu neuvotteluihin. Maan johdon kommenttien perusteella neuvotteluja ei kuitenkaan kannata odottaa lähipäiviksi tai -viikoiksi. Suomelle tulee oma roolinsa tilanteen rauhoittamisessa, kun kausi EU-puheenjohtajana käynnistyy ensimmäinen heinäkuuta, jolloin Suomi saattaa toimia EU:n viestinviejänä konfliktin osapuolille. Siviiliväestö kärsii talouden sukelluksesta Onko Yhdysvaltojen ja Iranin välille odotettavissa todellista sotaa? Tuskin. Sitä kumpikaan osapuoli ei halua. Asiantuntijat ovat arvioineet, että jos valtioiden välille syttyisi varsinainen sota, se alkaisi juuri torstain tyyppisistä tapahtumista eli esimerkiksi miehittämättömän lennokin ampumisesta. Kun Trump perui vastatoimeksi suunnitellut ohjusiskut ja kertoi niistä yksityiskohtaisesti julkisuuteen, on vastaavan iskun todennäköisyys lähiaikoina aiempaa pienempi. Sotatilanteessa Iran ei tietenkään pystyisi kohdistamaan iskuja Yhdysvaltain mantereelle asti, mutta se voisi iskeä sen lähialueilla sijaitseviin amerikkalaisiin sotilastukikohtaan. Yhdysvalloissa tämä riski tiedostetaan. Tänään lauantaina Yhdysvallat käynnisti irakilaisessa sotilastukikohdassaan evakuoinnin, jossa tukikohdasta vedetään siviilityöntekijät pois. Lisäksi Iran kykenee aiheuttamaan epävakautta esimerkiksi Irakissa olevilla puolisotilaallisilla joukoillaan tai rahoittamansa shiialaisen Hizbollah-järjestön kautta muissa Iranin lähimaissa. Iranin ja Yhdysvaltojen vihanpidosta kantaa raskaimmat seuraukset toistaiseksi Iranin siviiliväestö. Pian pakotteiden asettamisen jälkeen viime vuonna Iranin valuutta oli menettänyt arvostaan lähes 80 prosenttia, inflaatio kiihtynyt yli 50 prosenttiin ja tuontituotteiden hinnat kohonneet yli kolminkertaisiksi. Kaikki tämä tuntuu vaikeimmin tavallisten iranilaisten kukkaroissa.