Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Kaupallisen hoitokalastuksen malli toimii

Säkylän Pyhäjärven merkitys lähes ehtymättömänä villin ruuan lähteenä on vihdoinkin tullut täysin ymmärretyksi. Sen arvokalat ja ravut ovat aina olleet haluttuja. Nyt myös ennen roskakalaksi leimatut särjet ja pienet ahvenet päätyvät jalostettuina suomalaisten lounaiden ja päivällisten kotimaisiksi kalaherkuiksi. Tiedä, vaikka joskus vielä vientiinkin. Pyhäjärveltä on vuosittain hoitokalastuksen tuloksena saatu noin 230 000 kiloa särkeä. Suurin kertasaalis lienee ollut vuonna 1988 jäälle vedetty 15 000 kilon särkinuotta. Sen sisältö päätyi silloin kaatopaikalle ja turkiseläinten rehuksi. Nyt Pyhäjärven luonnonvarojen tuhlauksesta on päästy eroon. Särjestä ja pikkuahvenista valmistetaan maukkaita pihvejä ja kalapuikkoja. Kiitos kuuluu Pyhäjärvi-Instituutin Järvikalaa Nam –hankkeelle. Se kokosi onnistuneesti alan paikalliset toimijat yhteen. Yksi kalastaa, toinen jalostaa, kolmas tuotteistaa. Syntyi kaupallisen hoitokalastuksen malli. Naapurissa Köyliönjärvellä on Pyhäjärvi-instituutin toimesta käynnistetty kokeilu hoitokalastuksella saatavien pienten särkikalojen hyödyntämisestä. Selvitettävänä on mahdollisuus käyttää saatua kalamassaa koiranruuan raaka-aineena. Ensimmäiset nuottaukset kokeilua varten on jo tehty. Hankkeen etenemistä seurataan mielenkiinnolla. Tällä viikolla perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sai kalapuikkojen ystävänä vihkiä Säkylässä Apetitin uuden kymmenen miljoonan euron tuotantolinjan. Sitä pitkin kelpaa särjenkin uida suomalaisiin ruokapöytiin ohi ulkomaisten kilpailijoidensa. Jälkeensä se paikkakuntalaisena jättää vain pienen hiilijalanjäljen, mikä tänä päivänä on tärkeä seikka. Tulevaisuutta ajatellen on kannettu huolta ammattikalastajien riittävyydestä. Nuotalla työkseen puurtavien poistuma eläkkeelle on näinä vuosina merkittävä. Tarvitaan kipeästi uutta matoa koukkuun. Jatkajia halutaan nyt löytää Pyhäjärven rantakuntien tukemalla Ammattikalastajaksi –hankkeella, jonka pitäisi käynnistyä jo alkuvuodesta. Välttämätöntä ulkopuolista rahoitusta haetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Kalastaja ei ehkä tittelinä ole ollut nuorten keskuudessa niitä kaikkein trendikkäämpiä. Sellaiseksi aikovalle annetaan kuitenkin parasta mahdollista oppia, kun hän saa työparikseen ahavoituneen ammattilaisen. Kalastuksen ja ravustuksen ohella Pyhäjärvi voi tarjota lisätienestiä matkailun ja muun pienimuotoisen yritystoiminnan parissa. Kari Madekivi Kirjoittaja on eläköitynyt alakoulun rehtori, nykyinen vaari.