Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Peruskoulu kriisissä, apua kaksihaaraisesta kansakoulumallista

Peruskoulun oppimistulokset ovat laskussa. Etenkin poikien lukutaidossa kehitys on huolestuttavaa. Maahanmuutto sekä etenkin kotien ongelmat ovat taustalla. Päättäjät tuntuvat reagoivan jatkuvin reformein, jotka eivät tunnu auttavan asiaa. Kaikkea uutta ja vanhaakin maan ja taivaan välillä on ängetty opetussuunnitelmaan, mutta ongelma on se, ettei osa opi edes lukemaan kunnolla. Erityisluokkien palauttaminen lienee sentään pikkuhiljaa myötätuulessa. Perusopetuksessa on olemassa jako, jossa osalla menee hienosti ja osalla huonosti. Tässä tulemmekin peruskoulun ytimeen eli siihen, että kaikkien tulee olla samassa opetuksessa. Tulee huomioida sekin, että peruskoulu toimii osalle. Nyt yritetään siis sorvata peruskoulusta kaikkia palveleva laitos. Saataneen siis laitos, joka ei palvele hyvin ketään. Peruskoulukentässä ilmenee jo nyt eriarvoistumista. Nykyisellä peruskoulujärjestelmällä on eksistentiaalinen kriisi ja siltä pyydetään mahdottomia. Ehkä tarvitsemmekin perusopetukseen rakennemuutoksen, joka purkaa idealistista kollektiivisuutta. Tilausta olisi vaihtoehtoiselle polulle, mikäli peruskoulupolku ei oppilaan kohdalla toimi. Peruskoulua edeltäneestä kansakoululaitoksesta löytyi ”kaksi haaraa”. Neljä ensimmäistä kouluvuotta oli yhteisopetusta kunnes saavuttiin tienhaaraan, josta osa erkani oppikouluun (lukiopolulle) muiden jatkaessa kansakoulua. Tämä ”uusi haara” voitaisiin räätälöidä oppilasainekselleen sopivaksi, ja antaa peruskoululle työrauha. Uusi haara painottuisi varmaankin enemmän perustaitojen, kuten luku- ja laskutaidon takaamiseen, kädentaitoihin ja käytäntöön. Yksilöillä on perustavanlaatuisia eroja kypsymisessä, oppimistavoissa ja -herkkyyksissä, joita huomioitaisiin luontaisesti. Peruskoulu olisi se perusyksikkö, joten muutokset olisivat aika pieniä. Luotaisiin vain rinnalle peruskoulusta itsenäinen vaihtoehto, joka pureutuisi omien oppilaidensa opetukseen. Nykyisessäkin koulutusjärjestelmässä on kaksi polkua. Tienhaara vaan tulee vasta peruskoulun jälkeisen suuntautumisen kohdalla. Tässä kohtaa liian monella on kädessä tyhjä arpa epäonnistuneen peruskoulutuksen jälkeen. Perusopetuksen tarkoitus lienee tarjota nuorille tarvittavaa pohjaa, jotta voisi itsenäistyä syrjäytymisen sijasta. ”Toisen polun” jälkeen voisi edelleen hakeutua jatko-opintoihin normaalisti. Ei tässä oltaisi luomassa sen suurempaa yhteiskunnallista kahtiajakoa, jota ei olisi nytkin olemassa peruskoulun sisällä. Miikka Kristian Satama Perussuomalaiset, Pori