Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

EU-komission esitys jättimäisestä elpymisrahastosta tulossa keskiviikkona – Tuppurainen: ”Hallituksessa yhteinen näkemys”

Eurooppaministerien tiistain nelituntiseksi venyneessä videokokouksessa käytiin läpi, millä ehdoilla jäsenmaat voivat suostua EU:n jättimäiseen koronaviruksen talouskriisin hoitoon tarkoitettuun elpymisrahastoon. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoo, että hallituksessa on yhteinen näkemys elpymisrahaston tarpeesta, vaikka esimerkiksi valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ja presidentti Sauli Niinistö ovat suhtautuneet kriittisesti yhteisvastuiden kasvattamiseen. – Hallituksessa on yhteinen näkemys, että EU tarvitsee voimakkaan elpymisrahaston. Eduskunta lausuu siitä viimeisen sanan. Rahan jakamiseen tulee ehdollisuutta, sanoo Tuppurainen. Hänen mukaansa Suomen linja on, että elpymisrahaston varojen pitää ensisijaisesti olla lainamuotoista. Näin päätöksenteko etenee EU-komissio esittää elpymisrahastoa keskiviikkona. Paketin kooksi on arvioitu 500 miljardia, jopa 1 000 miljardia euroa. Toistaiseksi ei tiedetä, mitä paketti pitää sisällään ja mikä on lainojen ja suorien tukien suhde. Tarkoitus on, että tuet jaetaan muun muassa EU:n vihreän talouskasvun (Green Deal) ja digitalisaation ohjelmiin. Tuppuraisen mukaan valtioneuvosto pyrkii muodostamaan kantansa pakettiin ensi viikkona. Elpymisrahastosta päätetään samalla, kun hyväksytään EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021–2027. Tuppuraisen mukaan päätös voisi olla edessä kesä–heinäkuussa. Hän arvioi, että se vaatii valtionjohtajat fyysisesti paikalle. – Komissiolla on tiedossa meidän reunaehtomme, ja asenteemme on avoin ja rakentava, Tuppurainen sanoo Suomen roolista. – Rahaston varojen ohella tarvitaan nopeutta. Onkin tarkoitus, että myös monivuotisessa rahoituskehyksessä pyritään hankkeissa etupainotteisuuteen. Näistä Suomi voisi hyötyä Jotta elpymisrahaston ja monivuotisen rahoituskehyksen tuet eivät valuisi vain köyhimpiin maihin, Tuppurainen nosti esiin hankkeita, joihin Suomi voi saada EU-tukea. – Olemme pitäneet esillä maaseudun kehittämisrahastoa. Siinä on mahdollisuus päästä hyvään lopputulokseen. Lisäksi ministerin mukaan Suomi on Horisontti-tutkimusrahoituksessa merkittävä hyötyjä. Myös Pohjois- ja Itä-Suomeen aiotaan hakea rahoitusta fossiilisesta energiasta luopumiseksi. Euroopan totuuden hetki EU jäi aluksi koronapandemian vyöryttämäksi, mutta vähitellen maat alkavat taas päästä jaloilleen ja linjata muun muassa maanosan sisäisestä turismista. EU:sta ei ollut apua, kun maat olivat akuutissa hädässä. Nyt taloudelliseen jälleenrakennukseen tarvitaan apua ja nopeasti. – Tämä on tietyllä tavalla totuuden hetki, mutta ei kohtalon hetki. Niitä on ollut aiemminkin ja niistä on selvitty. Haluamme välttää jakolinjojen syntymistä unioniin. Tätä hetkeä ei pidä hukata, totesi Tuppurainen.